Pyhäntä
Pyhäntä on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kaakkoisosassa. Kunnassa asuu 1 624 ihmistä ja sen pinta-ala on 847,48 km2, josta 36,72 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 2 asukasta/km2. Pyhännän naapurikunnat ovat Kajaani, Kiuruvesi, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Siikalatva ja Vieremä.
Pyhännän seudun pysyvä asutus lienee syntynyt 1500-luvun alussa. Ensimmäinen kirjallinen maininta Pyhännästä on vuoden 1557 voudintileissä. Tämän perusteella sitä voidaan pitää Siikalatvan vanhimpana kylänä, sillä esimerkiksi Piippola ja Pulkkila mainitaan vasta kymmenen vuotta myöhemmin.
Alkujaan Pyhäntä kuului laajaan Salon pitäjään, sittemmin Pulkkilaan ja viimeksi Piippolan seurakuntaan. Vuonna 1899 Ahon, Kamulan, Lamun, Tavastkengän ja Viitamäen kylät erotettiin Piippolasta omaksi Pyhäntä-nimiseksi seurakunnakseen. Sen keskuspaikaksi sovittiin tuolloin Pyhännänjärven seutu, joka oli suunnilleen saman etäisyyden päässä kaikista kylistä. Vielä 1960-luvun lopulle saakka kunnan asutuksen painopiste oli Tavastkengän kylällä. Asutuksen keskittyminen kirkonkylälle alkoi vasta saman vuosikymmenen lopulla alkaneen voimakkaan teollistumisen myötä.
Toisen maailmansodan aikana pyhäntäläisiä kuoli 98. Väkilukuun suhteutettuna luku on Suomen korkein, sillä se tarkoitti noin viittä prosenttia kunnan väestöstä. Talvisodassa kaatuneita oli 18, jatkosodassa 73 ja Lapin sodan aikana pyhäntäläisiä kaatui 7.
Pyhäntä on suhteessa kunnan väkilukuun Suomen teollistunein kunta.
Pyhäntä on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kaakkoisosassa. Kunnassa asuu 1 624 ihmistä ja sen pinta-ala on 847,48 km2, josta 36,72 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 2 asukasta/km2. Pyhännän naapurikunnat ovat Kajaani, Kiuruvesi, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Siikalatva ja Vieremä.
Pyhännän seudun pysyvä asutus lienee syntynyt 1500-luvun alussa. Ensimmäinen kirjallinen maininta Pyhännästä on vuoden 1557 voudintileissä. Tämän perusteella sitä voidaan pitää Siikalatvan vanhimpana kylänä, sillä esimerkiksi Piippola ja Pulkkila mainitaan vasta kymmenen vuotta myöhemmin.
Alkujaan Pyhäntä kuului laajaan Salon pitäjään, sittemmin Pulkkilaan ja viimeksi Piippolan seurakuntaan. Vuonna 1899 Ahon, Kamulan, Lamun, Tavastkengän ja Viitamäen kylät erotettiin Piippolasta omaksi Pyhäntä-nimiseksi seurakunnakseen. Sen keskuspaikaksi sovittiin tuolloin Pyhännänjärven seutu, joka oli suunnilleen saman etäisyyden päässä kaikista kylistä. Vielä 1960-luvun lopulle saakka kunnan asutuksen painopiste oli Tavastkengän kylällä. Asutuksen keskittyminen kirkonkylälle alkoi vasta saman vuosikymmenen lopulla alkaneen voimakkaan teollistumisen myötä.
Toisen maailmansodan aikana pyhäntäläisiä kuoli 98. Väkilukuun suhteutettuna luku on Suomen korkein, sillä se tarkoitti noin viittä prosenttia kunnan väestöstä. Talvisodassa kaatuneita oli 18, jatkosodassa 73 ja Lapin sodan aikana pyhäntäläisiä kaatui 7.
Pyhäntä on suhteessa kunnan väkilukuun Suomen teollistunein kunta.
..