Ei uusia yrityskortteja
Oulunsalo
Oulunsalo (epäv. ruots. Uleåsalo) on Suomen kunta Pohjois-Pohjanmaan maakunnan länsiosassa, noin 10 kilometrin päässä Oulusta. Kunnassa asuu 9 615 ihmistä ja sen pinta-ala on 211,24 km2, josta 0,92 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 115,33 asukasta/km2.
Oulunsalon naapurikunnat ovat Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki ja Oulu. Oulun kaupunki sekä Oulunsalon, Haukiputaan, Kiimingin ja Yli-Iin kunnat yhdistyvät vuoden 2013 alussa uudeksi Oulun kaupungiksi.
Kunta on perustettu vuonna 1882.
Oulunsalo oli vielä 1800-luvulla saari, jonne kuljettiin mantereelta veneellä. Aikoinaan nimellä Owla Sala tunnettu saari muodostui jo 1400-luvulla huomattavaksi kauppapaikaksi. Siellä kävi mm. venäläisiä, karjalaisia ja länsisuomalaisia kauppamiehiä. Saaren suosio perustui hyvään liikenteelliseen asemaan: kulkuyhteydet olivat hyvä merta myöten Länsi-Suomesta ja Oulujoen vesistöä pitkin Karjalasta. Vuonna 1584 saarella oli jo 36 taloa. Asutuksen etenemistä hidasti alueen turvattomuus. Ruotsalaiset ja venäläiset taistelivat seudun herruudesta vuoden 1595 Täyssinän rauhaan asti, jolloin Pohjois-Pohjanmaa liitettiin Ruotsiin. Jo 1600-luvulla Oulunsalo kuitenkin menetti merkityksensä kauppapaikkana vesialueiden madaltumisen ja Oulun kaupungin perustamisen vuoksi.
Oulunsalon seutu kuului seurakunnallisesti aluksi Saloisten suurpitäjään ja myöhemmin Liminkaan. kun Oulu erotettiin 1600-luvun alussa Limingasta, siirtyi Oulunsalo sen yhteyteen. Vuonna 1665 Oulunsalo perustettiin Oulun rukoushuonekunnaksi ja kappelin oikeudet se sai 1803. Itsenäiseksi seurakunnaksi Oulunsalo erotettiin 1904, mikä toteutui 1911. Oulunsaloon 1655 rakennettu pieni puukirkko oli aikoinaan tunnettu uhrikirkko. Toinen kirkko rakennettiin 1853-1855, mutta se paloi jo 1882. Uusi kirkko valmistui 1891.
Oulunsalo oli hiljainen maatalous- ja kalastusyhdyskunta 1800-luvun lopulle saakka, jolloin kauppaneuvos Th. Sohlberg osti Varjakan saaren ja rakensi sinne sahan. Saha myytiin 1912 Uleå-yhtiölle, joka laajensi sitä huomattavasti. Saha oli aikoinaan Pohjoismaiden suurin. Sahan yhteyteen rakennettiin myös konepaja ja telakka. Yritys työllisti parhaimmillaan n. 700 henkeä, mutta sen toiminta päättyi jo 1929. Oulunsalon asukasluku nousi huomattavasti Varjakan sahan ansiosta 1070:stä 2400:aan. Sen jälkeen väkiluku pysyi paikallaan 1970-luvulle, jolloin se alkoi jälleen kasvaa. Vuonna 1985 asukkaita oli 5554. Väestönkasvun syynä on ollut pääasiassa Oulun kaupungin läheisyys.
Varsinainen Oulunsalo käsittää Kempeleenlahden ja Lumijoenselän välisen samannimisen niemen sekä joitakin saaria, joista suurin on Varjakka. Lisäksi kuntaan kuuluu lähes asumaton, soistunut n. 64km² laajuinen erillisalue Oulunjoen ja sen sivujoen Sanginjoen välimaastossa.
Kallioperä kuuluu jotuniseen Muhoksen savikerrostumaan, jonka paksuus on useita satoja metrejä. Yleisimmät maalajit ovat hiekka, hieta, savi ja turve. Niemen lounaisosia halkoo rantaviivan suuntainen harju, johon kuuluville hiekkakankaille on rakennettu mm. Oulun lentokenttä. Seudulla on myös runsaasti rantavalleja ja tuulen kasaamia dyynejä. Maaston korkeusvaihtelut ovat vähäiset. Harjun lakiosat ovat korkeimmillaan hieman yli 20 m merenpintaa ylempänä, mutta sitä ympäröivät kankaat ovat n. 10 m. korkeudella. Maankohoamisen nopeus on alueella n. 9mm. vuodessa, minkä vuoksi rantaviiva muuttuu nopeasti ja kunnan maa-alue kasvaa jatkuvasti.
Oulunsalon suurimmat järvet ovat Papinjärvi. Niemen keskiosissa ja Pilpajärvi erillisalueella. Lisäksi kunnan alueella on joitakin suolampia, joista huomattavin on Sanginjoki. Oulunsalon niemen keski- ja länsiosat ovat karuja mäntykankaita. Niemen tyvessä kasvillisuus on rehevämpää. Rannikot ovat alavia rantaniittyjä ja pensaikkoa. Erillisaluetta hallitsevat suot, joista suurin on Miehonsuo.
Oulunsalossa sijaitsee Suomen toiseksi vilkkain lentoasema, Oulun lentoasema. Lentoaseman läheisyyteen on rakentumassa huomattava yrityskeskittymä, lentokenttäkaupunki. Kunnassa toimii jo monia kansainvälisestikin tunnettuja yrityksiä, kuten CCC, Design-Talot Oy ja Proventia GROUP. Elinkeinoelämän yhteyksiä kunnassa hoitaa Oulunsalon Kehitysyhtiö.
Oulunsalolaiset ovat nuoria (keski-ikä 31,5 vuotta) ja hyvin koulutettuja: oulunsalolaisilla on Suomen viidenneksi korkein koulutustaso.[9] Vanhusväestön osuus kuntalaisista on Suomen alhaisimpia. Väestön kasvu ja työpaikkojen lisääntyminen Oulunsalossa on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ollut Suomen nopeinta.
Oulunsalo (epäv. ruots. Uleåsalo) on Suomen kunta Pohjois-Pohjanmaan maakunnan länsiosassa, noin 10 kilometrin päässä Oulusta. Kunnassa asuu 9 615 ihmistä ja sen pinta-ala on 211,24 km2, josta 0,92 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 115,33 asukasta/km2.
Oulunsalon naapurikunnat ovat Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki ja Oulu. Oulun kaupunki sekä Oulunsalon, Haukiputaan, Kiimingin ja Yli-Iin kunnat yhdistyvät vuoden 2013 alussa uudeksi Oulun kaupungiksi.
Kunta on perustettu vuonna 1882.
Oulunsalo oli vielä 1800-luvulla saari, jonne kuljettiin mantereelta veneellä. Aikoinaan nimellä Owla Sala tunnettu saari muodostui jo 1400-luvulla huomattavaksi kauppapaikaksi. Siellä kävi mm. venäläisiä, karjalaisia ja länsisuomalaisia kauppamiehiä. Saaren suosio perustui hyvään liikenteelliseen asemaan: kulkuyhteydet olivat hyvä merta myöten Länsi-Suomesta ja Oulujoen vesistöä pitkin Karjalasta. Vuonna 1584 saarella oli jo 36 taloa. Asutuksen etenemistä hidasti alueen turvattomuus. Ruotsalaiset ja venäläiset taistelivat seudun herruudesta vuoden 1595 Täyssinän rauhaan asti, jolloin Pohjois-Pohjanmaa liitettiin Ruotsiin. Jo 1600-luvulla Oulunsalo kuitenkin menetti merkityksensä kauppapaikkana vesialueiden madaltumisen ja Oulun kaupungin perustamisen vuoksi.
Oulunsalon seutu kuului seurakunnallisesti aluksi Saloisten suurpitäjään ja myöhemmin Liminkaan. kun Oulu erotettiin 1600-luvun alussa Limingasta, siirtyi Oulunsalo sen yhteyteen. Vuonna 1665 Oulunsalo perustettiin Oulun rukoushuonekunnaksi ja kappelin oikeudet se sai 1803. Itsenäiseksi seurakunnaksi Oulunsalo erotettiin 1904, mikä toteutui 1911. Oulunsaloon 1655 rakennettu pieni puukirkko oli aikoinaan tunnettu uhrikirkko. Toinen kirkko rakennettiin 1853-1855, mutta se paloi jo 1882. Uusi kirkko valmistui 1891.
Oulunsalo oli hiljainen maatalous- ja kalastusyhdyskunta 1800-luvun lopulle saakka, jolloin kauppaneuvos Th. Sohlberg osti Varjakan saaren ja rakensi sinne sahan. Saha myytiin 1912 Uleå-yhtiölle, joka laajensi sitä huomattavasti. Saha oli aikoinaan Pohjoismaiden suurin. Sahan yhteyteen rakennettiin myös konepaja ja telakka. Yritys työllisti parhaimmillaan n. 700 henkeä, mutta sen toiminta päättyi jo 1929. Oulunsalon asukasluku nousi huomattavasti Varjakan sahan ansiosta 1070:stä 2400:aan. Sen jälkeen väkiluku pysyi paikallaan 1970-luvulle, jolloin se alkoi jälleen kasvaa. Vuonna 1985 asukkaita oli 5554. Väestönkasvun syynä on ollut pääasiassa Oulun kaupungin läheisyys.
Varsinainen Oulunsalo käsittää Kempeleenlahden ja Lumijoenselän välisen samannimisen niemen sekä joitakin saaria, joista suurin on Varjakka. Lisäksi kuntaan kuuluu lähes asumaton, soistunut n. 64km² laajuinen erillisalue Oulunjoen ja sen sivujoen Sanginjoen välimaastossa.
Kallioperä kuuluu jotuniseen Muhoksen savikerrostumaan, jonka paksuus on useita satoja metrejä. Yleisimmät maalajit ovat hiekka, hieta, savi ja turve. Niemen lounaisosia halkoo rantaviivan suuntainen harju, johon kuuluville hiekkakankaille on rakennettu mm. Oulun lentokenttä. Seudulla on myös runsaasti rantavalleja ja tuulen kasaamia dyynejä. Maaston korkeusvaihtelut ovat vähäiset. Harjun lakiosat ovat korkeimmillaan hieman yli 20 m merenpintaa ylempänä, mutta sitä ympäröivät kankaat ovat n. 10 m. korkeudella. Maankohoamisen nopeus on alueella n. 9mm. vuodessa, minkä vuoksi rantaviiva muuttuu nopeasti ja kunnan maa-alue kasvaa jatkuvasti.
Oulunsalon suurimmat järvet ovat Papinjärvi. Niemen keskiosissa ja Pilpajärvi erillisalueella. Lisäksi kunnan alueella on joitakin suolampia, joista huomattavin on Sanginjoki. Oulunsalon niemen keski- ja länsiosat ovat karuja mäntykankaita. Niemen tyvessä kasvillisuus on rehevämpää. Rannikot ovat alavia rantaniittyjä ja pensaikkoa. Erillisaluetta hallitsevat suot, joista suurin on Miehonsuo.
Oulunsalossa sijaitsee Suomen toiseksi vilkkain lentoasema, Oulun lentoasema. Lentoaseman läheisyyteen on rakentumassa huomattava yrityskeskittymä, lentokenttäkaupunki. Kunnassa toimii jo monia kansainvälisestikin tunnettuja yrityksiä, kuten CCC, Design-Talot Oy ja Proventia GROUP. Elinkeinoelämän yhteyksiä kunnassa hoitaa Oulunsalon Kehitysyhtiö.
Oulunsalolaiset ovat nuoria (keski-ikä 31,5 vuotta) ja hyvin koulutettuja: oulunsalolaisilla on Suomen viidenneksi korkein koulutustaso.[9] Vanhusväestön osuus kuntalaisista on Suomen alhaisimpia. Väestön kasvu ja työpaikkojen lisääntyminen Oulunsalossa on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ollut Suomen nopeinta.
..