Alavieska

Alavieska on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 764 ihmistä ja sen pinta-ala on 253,03 km2, josta 1,66 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 11 asukasta/km2. Alavieskan naapurikunnat ovat Kalajoki, Merijärvi, Oulainen ja Ylivieska.

Alavieskassa toimii evankelisluterilainen Alavieskan seurakunta ja urheiluseura Alavieskan Viri.

Alavieskan seudulla on ollut asutusta jo kivikaudella. Kivikautisia asuinpaikkoja on tavattu mm. Takkulan ja Naamakankaan alueelta. Lisäksi kunnan alueelta on löydetty lukuisia kivikautisia esineitä mm. kirveitä ja talttoja. Seutua hallitsivat pitkään lappalaiset, jotka saivat väistyä vasta keskiajan lopulla yläsatakuntalaisten ja hämäläisten erämiesten tieltä. Seutu kuului aluksi Salon ja vuodesta 1540 alkaen Kalajoen seurakuntaan.

Perimätiedon mukaan seudun ensimmäiset vakinaiset asukkaat olivat Jotunin eli Jutilan veljekset, jotka tulivat alueelle Kalajoen ankaraa kirkkoherraa pakoon. Jutila onkin Alalan ja Vuotilan ohella Alavieskan vanhimpia taloja. Vuonna 1548 seudulla oli jo 12 taloa.

Alavieskaan perustettiin 1733 Kalajoen saarnahuonekunnaksi ja 1782 se sai kappelin oikeudet. Seurakunta itsenäistyi lopullisesti vasta 1870. Alavieskan kunta oli perustettu jo 1866. Asukkaat saivat toimeentulonsa maataloudesta ja kalastuksesta. Lisäksi poltettiin tervaa ja valmistettiin salpietaria ja potaskaa. 1800-luvun alkupuolella kuivatettiin Alavieskanjärvi peltoalan lisäämiseksi. Kuivatuskanavan rakentaminen Alavieskanjärvestä Kalajokeen oli hyvin työlästä maaston kallioisuuden vuoksi.

Alavieska on tyypillistä Pohjanmaan lakeutta, jossa korkeuserot pysyttelevät 5-10m:ssä. Vain kunnan itäosassa maasto on hieman vaihtelevampaa. Kallioperä on pääasoassa liuskeita,kvartsi- ja granodioriitteja sekä muita syväkiviä. Kallioperässä on myös pieniä määriä jalometalleja. Yleisimmät maalajit ovat moreeni jaturve, jotka peittävät varsinkin kunnan reuna-alueita. Savea, hiesua ja hietaa on Kalajoki- ja Talusjokilaaksossa, mutta sen sijaan soraa ja hiekkaa on kunnassa hyvin vähän.

Alavieskan päävesistö on kunnan halki kaakosta luoteeseen virtaava Kalajoki. Kalajokeen laskee Alavieskassa kaksi sivujokea. Kähtävänoja ja Jukulaisoja. Kunnan pohjoisosa kuuluu Pyhäjokeen laskevaan Talusjoen vesistöalueeseen. Järviä kunnassa ei ole lainkaan. Metsät peittävät yli puolet Alavieskan maa-alasta. Soita, pääasiassa rämeitä on paljon. Suurimpia soita ovat Sivakanneva, Aittoneva ja Koiranneva, jotka on reunaosiltaan paikoin kuivattu.

Alavieska on elinkeinoluonteeltaan perinteinen maatalouspitäjä, mutta nykyisin (lähinnä) puu- ja metalliteollisuus sekä erilaiset palvelut työllistävät jo 80 % ammatissa toimivasta väestöstä.

..