Azadi -
Kärsämäki
Kärsämäki on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 875 ihmistä ja sen pinta-ala on 700,93 km2, josta 6,05 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 4,14 asukasta/km2. Kärsämäen naapurikunnat ovat Haapajärvi, Haapavesi, Pyhäjärvi, Pyhäntä ja Siikalatva.
Kärsämäki on tunnettu maanteiden risteyspaikka, jossa valtatiet 4 (Helsinki–Utsjoki) ja 28 (Kokkola–Kajaani) risteävät ja josta Kangasalle johtava kantatie 58 alkaa. Etäisyys läänin pääkaupunkiin Ouluun on 123 kilometriä.
Kärsämäen alueelta on löydetty lukuisia kivikautisia esineitä. Asutuksen jatkuvuutta osoittaa Sydänmaan kylästä tavattu rautakautinen kirves. Seutua asuttivat pitkään lappalaiset, joista kertoo mm. Porkkalan kylästä 1964 löytynyt jousen osa. Keskiajalla lappalaiset alkoivat väistyä hämäläisten erämiesten tieltä. Pysyvästi alueen asuttivat kuitenkin vasta savolaiset 1500-luvun puolimaissa. Ensimmäinen uudisasukas oli todennäköisesti Antti Paavonpoika . Asutus laajeni hitaasti, sillä sekä hämäläisten että karjalaisten tekemien hävitysretkien lisäksi uudisasukkaita koettelivat usein toistuvat hallat. 1600-luvun puolivälissä taloja oli 19 ja 1750 jo 34.
Myös Suomen sodan sotatoimet ulottuivat Kärsämäelle. Toukokuun 5. päivänä 1808 Johan August Sandels valtasi kylän lähistöllä venäläisten kuormaosaston ja vangitsi sen miehistön.
Kärsämäki kuului kirkollisesti aluksi Pyhäjoen kirkkopitäjään, joka oli eronnut Salon suurpitäjästä 1573. Vuonna 1764 Kärsämäestä muodostettiin kappeliseurakunta ja 1865 se erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi. Kärsämäen kunta perustettiin 1869. Seurakunnan ensimmäinen kirkko oli 1764-1765 rakennettu ristikirkko, joka purettiin 1841. C.L. Engelin suunnittelema uusi kirkko rakennettiin Jaakko Kuorikosken johdolla 1842.
Kunnan suurimmat työnantajat ovat Kärsämäen kunta. Eniten työllistävä sektori on kaupan, liikenteen ja palvelujen ala, josta 45 % kuntalaisista hankkii elantonsa. Teollisuuden osuus, joka on huimasti kasvanut viimeisten kymmenien vuosien aikana, on nykyisellään vajaat 30 % ja perinteinen maa- ja metsätalouskin työllistää runsaat 20 %. Työttömyys on seudun keskitasoa eli noin 10 %.
Kärsämäen asukasluku (1.1.2005) oli 3 091. Asukasluvultaan kunta oli suurimmillaan 1950–1960-luvuilla, jolloin kunnassa asui runsaat 4 000 henkeä. Viime vuosina muuttotappiot ovat kuitenkin pienentyneet selvästi ja välillä on koettu jopa pientä kasvua. Asukkaista noin 8 prosenttia on alle 6-vuotiaita, 7–14-vuotiaita on noin 12 prosenttia, 15–64-vuotiaita noin 60 prosenttia ja yli 64-vuotiaita 18 prosenttia. Nuorten ja lasten osuus asukasluvusta on siis Suomen keskiarvoja hieman korkeammat, samoin kuin yli 64-vuotiaidenkin osuus. Työikäisiä (15–64-vuotiaita) sen sijaan on Suomen keskiarvoja (66 %) vähemmän.
Kärsämäki on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 875 ihmistä ja sen pinta-ala on 700,93 km2, josta 6,05 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 4,14 asukasta/km2. Kärsämäen naapurikunnat ovat Haapajärvi, Haapavesi, Pyhäjärvi, Pyhäntä ja Siikalatva.
Kärsämäki on tunnettu maanteiden risteyspaikka, jossa valtatiet 4 (Helsinki–Utsjoki) ja 28 (Kokkola–Kajaani) risteävät ja josta Kangasalle johtava kantatie 58 alkaa. Etäisyys läänin pääkaupunkiin Ouluun on 123 kilometriä.
Kärsämäen alueelta on löydetty lukuisia kivikautisia esineitä. Asutuksen jatkuvuutta osoittaa Sydänmaan kylästä tavattu rautakautinen kirves. Seutua asuttivat pitkään lappalaiset, joista kertoo mm. Porkkalan kylästä 1964 löytynyt jousen osa. Keskiajalla lappalaiset alkoivat väistyä hämäläisten erämiesten tieltä. Pysyvästi alueen asuttivat kuitenkin vasta savolaiset 1500-luvun puolimaissa. Ensimmäinen uudisasukas oli todennäköisesti Antti Paavonpoika . Asutus laajeni hitaasti, sillä sekä hämäläisten että karjalaisten tekemien hävitysretkien lisäksi uudisasukkaita koettelivat usein toistuvat hallat. 1600-luvun puolivälissä taloja oli 19 ja 1750 jo 34.
Myös Suomen sodan sotatoimet ulottuivat Kärsämäelle. Toukokuun 5. päivänä 1808 Johan August Sandels valtasi kylän lähistöllä venäläisten kuormaosaston ja vangitsi sen miehistön.
Kärsämäki kuului kirkollisesti aluksi Pyhäjoen kirkkopitäjään, joka oli eronnut Salon suurpitäjästä 1573. Vuonna 1764 Kärsämäestä muodostettiin kappeliseurakunta ja 1865 se erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi. Kärsämäen kunta perustettiin 1869. Seurakunnan ensimmäinen kirkko oli 1764-1765 rakennettu ristikirkko, joka purettiin 1841. C.L. Engelin suunnittelema uusi kirkko rakennettiin Jaakko Kuorikosken johdolla 1842.
Kunnan suurimmat työnantajat ovat Kärsämäen kunta. Eniten työllistävä sektori on kaupan, liikenteen ja palvelujen ala, josta 45 % kuntalaisista hankkii elantonsa. Teollisuuden osuus, joka on huimasti kasvanut viimeisten kymmenien vuosien aikana, on nykyisellään vajaat 30 % ja perinteinen maa- ja metsätalouskin työllistää runsaat 20 %. Työttömyys on seudun keskitasoa eli noin 10 %.
Kärsämäen asukasluku (1.1.2005) oli 3 091. Asukasluvultaan kunta oli suurimmillaan 1950–1960-luvuilla, jolloin kunnassa asui runsaat 4 000 henkeä. Viime vuosina muuttotappiot ovat kuitenkin pienentyneet selvästi ja välillä on koettu jopa pientä kasvua. Asukkaista noin 8 prosenttia on alle 6-vuotiaita, 7–14-vuotiaita on noin 12 prosenttia, 15–64-vuotiaita noin 60 prosenttia ja yli 64-vuotiaita 18 prosenttia. Nuorten ja lasten osuus asukasluvusta on siis Suomen keskiarvoja hieman korkeammat, samoin kuin yli 64-vuotiaidenkin osuus. Työikäisiä (15–64-vuotiaita) sen sijaan on Suomen keskiarvoja (66 %) vähemmän.
..