Ei uusia yrityskortteja
Utsjoki
Utsjoki (pohjoissaameksi Ohcejohka, inarinsaameksi Uccjuuhâ, koltansaameksi Uccjokk, norjaksi Utsjok) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa. Kunnassa asuu 1 300 ihmistä ja sen pinta-ala on 5 371,81 km2, josta 227,52 km2 on vesistöjä. Utsjoen väestötiheys on vain 0,25 asukasta/km2, ja se on Suomen kolmanneksi harvimpaan asuttu kunta Savukosken ja Enontekiön jälkeen.
Utsjoen ainoa naapurikunta on Inari. Lisäksi kunta rajoittuu pohjoisessa Norjaan. Norjassa rajakuntina ovat Kaarasjoki, Tana ja Uuniemi.
Utsjoki on sekä Suomen että Euroopan unionin pohjoisin kunta, ja Euroopan unionin pohjoisin piste on merkitty myös muistokivellä. Utsjokilaakso on valittu erääksi Suomen kansallismaisemista ja on myös yksi valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista Suomessa.
Utsjoelle saatiin kunnollinen tieyhteys vasta vuonna 1958. Sitä ennen Karigasniemen ja Utsjoen välinen liikenne hoidettiin lähinnä veneillä Tenojokea pitkin, ja tällä välillä sijaitsi myös kulkua hankaloittava koski, Yläköngäs. Talvisaikaan jokea pitkin ajettiin jopa autolla, mistä on kertomus Raimo O. Kojon kirjassa Teno, Saamen ja lohen virta (WSOY 1984). Karigasniemeltä Utsjoelle Tenon rantaa kulkeva tie valmistui 1970-luvulla.
Nykyisin Utsjoki on valtatien 4 pohjoinen päätepiste. Eurooppatie E75 jatkuu vuonna 1993 valmistunutta Saamen siltaa pitkin edelleen Norjaan ja yhtyy siellä Norjaa halkovaan E6-tiehen.
Utsjoen tärkeimmät elinkeinot ovat poronhoito ja Tenojoen lohenkalastus sekä sen mukanaan tuoma matkailu. Monelle utsjokiselle melkein ammatiksi käypää on talviaikaan riekon ansapyynti. Norjalaiset ovat merkittävä asiakaskunta alueen yrityksille. Suomalaisen lihan ja lihatuotteiden kauppa Norjaan käY vilkkaasti. Samoin 2001 avattu Nuorgamin Alkon myymälä on norjalaisten ahkerassa käytössä. Utsjoella on monta lomakylää mm. Tenonlohituvat, ja suurin osa niistä on perheyrityksiä.
Utsjoen kasvillisuus on arktisen tundran ja pohjoisten havumetsien vaihettumisaluetta, hemiarktista kasvillisuusvyöhykettä. Tuntureilla kasvillisuus on paljakkaa. Tällä alueella on laajoja tunturikoivikoita. Utsjoella talvi on pitkä, pimeä ja kylmä. Lyhyen kesän aikana Utsjoella on noin kaksi kuukautta kestävä Yötön Yö. Kesät ovat muuhun Suomeen nähden viileitä, helteitä ei ole joka vuosi. Utsjoella sijaitsee Kevon luonnonpuisto ja siellä Ilmatieteen laitoksen sääasema. Luonnonpuistossa on kuuluisa Kevon syvä kanjoni ja sen vartta kulkeva runsaan 50 kilometrin mittainen retkeilypolku, jota luonnonpuistossa täytyy rajoitusaikana käyttää. Myös Nuorgam–Sevettijärvi -retkeilyreitti on suosittu mutta verrattain vaativa taival. Kunnassa sijaitsee myös Suomen laajin erämaa Kaldoaivi. Utsjoella on paljon marjoja, muun muassa puolukoita, hilloja, variksenmarjoja ja mustikoita.
Utsjoki on Suomen pohjoisin kunta, ja siellä sijaitseva Lapin tutkimuslaitos Kevo on Suomen kuivin ja pilvisin paikka: auringonpaistetunteja keskimäärin 1 279 tuntia ja sadetta 415,1 millimetriä vuodessa.
Vuonna 2009 Utsjoella asui 1 302 henkeä. Suomea puhui äidinkielenään 662 henkilöä ja saamea 611 henkeä. Ruotsinkielisiä oli 3 ja muiden kuin aiemmin mainittujen kielten puhujia oli 26.
Utsjoki (pohjoissaameksi Ohcejohka, inarinsaameksi Uccjuuhâ, koltansaameksi Uccjokk, norjaksi Utsjok) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa. Kunnassa asuu 1 300 ihmistä ja sen pinta-ala on 5 371,81 km2, josta 227,52 km2 on vesistöjä. Utsjoen väestötiheys on vain 0,25 asukasta/km2, ja se on Suomen kolmanneksi harvimpaan asuttu kunta Savukosken ja Enontekiön jälkeen.
Utsjoen ainoa naapurikunta on Inari. Lisäksi kunta rajoittuu pohjoisessa Norjaan. Norjassa rajakuntina ovat Kaarasjoki, Tana ja Uuniemi.
Utsjoki on sekä Suomen että Euroopan unionin pohjoisin kunta, ja Euroopan unionin pohjoisin piste on merkitty myös muistokivellä. Utsjokilaakso on valittu erääksi Suomen kansallismaisemista ja on myös yksi valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista Suomessa.
Utsjoelle saatiin kunnollinen tieyhteys vasta vuonna 1958. Sitä ennen Karigasniemen ja Utsjoen välinen liikenne hoidettiin lähinnä veneillä Tenojokea pitkin, ja tällä välillä sijaitsi myös kulkua hankaloittava koski, Yläköngäs. Talvisaikaan jokea pitkin ajettiin jopa autolla, mistä on kertomus Raimo O. Kojon kirjassa Teno, Saamen ja lohen virta (WSOY 1984). Karigasniemeltä Utsjoelle Tenon rantaa kulkeva tie valmistui 1970-luvulla.
Nykyisin Utsjoki on valtatien 4 pohjoinen päätepiste. Eurooppatie E75 jatkuu vuonna 1993 valmistunutta Saamen siltaa pitkin edelleen Norjaan ja yhtyy siellä Norjaa halkovaan E6-tiehen.
Utsjoen tärkeimmät elinkeinot ovat poronhoito ja Tenojoen lohenkalastus sekä sen mukanaan tuoma matkailu. Monelle utsjokiselle melkein ammatiksi käypää on talviaikaan riekon ansapyynti. Norjalaiset ovat merkittävä asiakaskunta alueen yrityksille. Suomalaisen lihan ja lihatuotteiden kauppa Norjaan käY vilkkaasti. Samoin 2001 avattu Nuorgamin Alkon myymälä on norjalaisten ahkerassa käytössä. Utsjoella on monta lomakylää mm. Tenonlohituvat, ja suurin osa niistä on perheyrityksiä.
Utsjoen kasvillisuus on arktisen tundran ja pohjoisten havumetsien vaihettumisaluetta, hemiarktista kasvillisuusvyöhykettä. Tuntureilla kasvillisuus on paljakkaa. Tällä alueella on laajoja tunturikoivikoita. Utsjoella talvi on pitkä, pimeä ja kylmä. Lyhyen kesän aikana Utsjoella on noin kaksi kuukautta kestävä Yötön Yö. Kesät ovat muuhun Suomeen nähden viileitä, helteitä ei ole joka vuosi. Utsjoella sijaitsee Kevon luonnonpuisto ja siellä Ilmatieteen laitoksen sääasema. Luonnonpuistossa on kuuluisa Kevon syvä kanjoni ja sen vartta kulkeva runsaan 50 kilometrin mittainen retkeilypolku, jota luonnonpuistossa täytyy rajoitusaikana käyttää. Myös Nuorgam–Sevettijärvi -retkeilyreitti on suosittu mutta verrattain vaativa taival. Kunnassa sijaitsee myös Suomen laajin erämaa Kaldoaivi. Utsjoella on paljon marjoja, muun muassa puolukoita, hilloja, variksenmarjoja ja mustikoita.
Utsjoki on Suomen pohjoisin kunta, ja siellä sijaitseva Lapin tutkimuslaitos Kevo on Suomen kuivin ja pilvisin paikka: auringonpaistetunteja keskimäärin 1 279 tuntia ja sadetta 415,1 millimetriä vuodessa.
Vuonna 2009 Utsjoella asui 1 302 henkeä. Suomea puhui äidinkielenään 662 henkilöä ja saamea 611 henkeä. Ruotsinkielisiä oli 3 ja muiden kuin aiemmin mainittujen kielten puhujia oli 26.
..