Ranua

Ranua on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan eteläosassa. Kunnassa asuu 4 311 ihmistä ja sen pinta-ala on 3 694,83 km2, josta 241,09 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 1,25 asukasta/km2.

Ranuan naapurikunnat ovat Ii, Posio, Pudasjärvi, Rovaniemi, Simo ja Tervola.

Ranua on Simon jälkeen Lapin läänin ja nykymaakunnan toiseksi eteläisin kunta. Maisemallisesti ja luontonsa perusteella Ranua ei kuulu Lappiin, vaan Pohjois-Pohjanmaahan.

Ranua on yksi harvoista Lapin läänin kunnista, jonka talous on hyvässä tasapainossa ja vuotuiset tilinpäätökset ovat ylijäämäisiä. Ylijäämää kertyikin kunnalla mittavasti erityisesti vuonna 2006, jopa 2,9 miljoonaa euroa. Lapin kunnista ainoastaan Rovaniemen kaupungin tilinpäätöksen ylijäämä oli suurempi, 11,4 miljoonaa euroa.

Kunta on perustettu vuonna 1917. Siihen liitettiin alueita pääasiassa Pudasjärvestä, Rovaniemestä ja Simosta. Koska Ranua on suurimmaksi osiksi entistä Pudasjärveä, se luetaan joskus kuuluvaksi Koillismaahan.

Ranua kuuluu ainoana Lapin maakunnan kunnista pohjoispohjalaiseen murrealueeseen.

Vesistöt kattavat noin kuusi prosenttia Ranuan kokonaispinta-alasta ja eniten vesistöjä on kunnan itä- ja kaakkoisosassa. Suurin vesistö on kirkasvetinen ja laaja Simojärvi, joka pohjoisessa ylettyy Pohjaslahden kylään, ja etelässä Saariharjun kylään asti. Suurin osa Ranuan 1 394:sta vapaa-ajan asunnosta on Simojärven läheisyydessä. Toinen huomattava vesistö on 180 kilometriä pitkä ja lohekas Simojoki, joka laskee Simojärvestä Simon kunnan kautta Perämereen. Joki on erittäIN tärkeä virkistyskohde ja asutus on sen varressa varsin tiheää.

Maasto on epätasaisinta idässä lähellä Posion rajaa, jossa sijaitsee Ranuan korkein kohta, Palovaara (277 metriä merenpinnasta). Kunnan länsi- ja eteläosat ovat pinnanmuodoiltaan paljon alavampia, ja kunnan suurimmat suolakeudet sijaitsevat näillä alueilla. Soita on runsaasti, jopa 60 prosenttia kunnan maa-alasta. Metsävarat ovat suuret ja puuston vuosittainen kasvu on noin 182 000 m³. Yleisin puulaji on mänty, joka kattaa noin 65 prosenttia kunnan metsistä. Muut puulajijakaumat ovat kuusi (22 %) ja koivu (10 %). Metsäisintä on kunnan länsiosassa Simojokivarressa, Rovastinahon ja Hosion kylien tienoilla.

Metsästys on kunnassa varsin tärkeä elinkeino ja harrastusmuoto. Vuosittain Ranuan riistanhoitopiirin alueella myönnetään 900–1 000 pyyntilupaa hirven metsästykseen. Hirviä on kunnan alueella varsin paljon, jopa kolme yksilöä tuhannella hehtaarilla, kun keskimäärin Suomessa hirviä on tuhannen hehtaarin alueella vain yksi.

Kunta on pinta-alaltaan laaja sekä varsin harvaan asuttu, väestötiheys on 1,3 asukasta neliökilometrillä. Yli puolet kunnan väestöstä asuu kuntakeskuksessa. Merkittäviä asutuskeskuksia ovat myös Asmuntin ja Portimon kylät, Simojokivarsi ja Simojärven ympäristö. Muuttotappiosta huolimatta kunta on elinvoimainen ja palvelut ovat hyvät. Ranuan asukkaista puhuu suomea äidinkielenään 99.82%, mikä tekee kunnasta Suomen suomenkielisimmän kunnan.

..