Ei uusia yrityskortteja
Savukoski
Savukoski (inarinsaameksi Suovâkuoškâ, pohjoissaameksi Suovvaguoika) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa. Kunnassa asuu 1 179 ihmistä ja sen pinta-ala on 6 496,78 km2, josta 56,6 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on Suomen kunnista alhaisin, vain 0,18 asukasta/km2. Savukosken naapurikunnat ovat Pelkosenniemi, Salla ja Sodankylä.
Savukosken kunta perustettiin keisarillisen senaatin päätöksellä vuonna 1916. Savukosken taajama sijaitsee kunnan lounaisrajan lähellä.
Kunnan likimain suorakaiteen muotoista aluetta (noin 70×100 km) halkovat Kemijoki ja sen sivuhaarat. Kunnan itäisin osa puolestaan kuuluu Venäjän puolelle laskevan Nuorttijoen vesialueeseen. Tyypillinen maisema on erämaata, jossa on suuria suoalueita ja yksittäisiä tuntureita. Kunnan pinta-alasta kolmasosa on erilaisia luonnonsuojelualueita. Savukosken pohjoisosaan ulottuvat Sodankylän puolelta Urho Kekkosen kansallispuisto ja Sallan puolelta Värriön luonnonpuisto.
Suurimmat työnantajat ovat kunta, Metsähallitus, Veljekset Karjalainen, metsänhoitoyhdistys ja Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymä. Kunnan alueelta on löydetty fosfaattia, mutta Soklin kaivoksen avaamista on odotettu jo pitkään.[7] Porotalous on merkittävä elinkeino, poroja on kymmenen kertaa enemmän kuin ihmisiä.
Savukosken koillisrajalla Suomen ja Venäjän rajalla sijaitsee Joulupukin koti Korvatunturi. Savukosken korkein maastonkohta ja samalla kunnan pohjoisin piste on Sodankylän kunnanrajan ja valtakunnanrajan yhtymäkohdassa oleva Talkkunapään tunturi.
Savukosken pohjoisosassa Nuorttijoen varrella sijaitsi vuosina 1912?1918 Kemi Oy:n silloisen metsäpäällikön Hugo Sandbergin johtama Suomen ensimmäinen suuri konesavotta. Sandberg hankki työmaalle Yhdysvalloista kaksi telaketjuilla varustettua höyryveturia, joilla vedettiin työmaalta hakatut tukit Kemijoen varteen uitettaviksi Kemiin. Toinen vetureista on entisellä työmaalla Tulppiossa ja toinen museossa Rovaniemellä.
Neuvostoliittolaiset partisaanit hävittivät jatkosodan loppuvaiheissa kesällä 1944 silloisen Seitajärven kylän. Paikalle on pystytetty iskussa surmansa saaneiden kyläläisten muistomerkki.
Savukoski (inarinsaameksi Suovâkuoškâ, pohjoissaameksi Suovvaguoika) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa. Kunnassa asuu 1 179 ihmistä ja sen pinta-ala on 6 496,78 km2, josta 56,6 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on Suomen kunnista alhaisin, vain 0,18 asukasta/km2. Savukosken naapurikunnat ovat Pelkosenniemi, Salla ja Sodankylä.
Savukosken kunta perustettiin keisarillisen senaatin päätöksellä vuonna 1916. Savukosken taajama sijaitsee kunnan lounaisrajan lähellä.
Kunnan likimain suorakaiteen muotoista aluetta (noin 70×100 km) halkovat Kemijoki ja sen sivuhaarat. Kunnan itäisin osa puolestaan kuuluu Venäjän puolelle laskevan Nuorttijoen vesialueeseen. Tyypillinen maisema on erämaata, jossa on suuria suoalueita ja yksittäisiä tuntureita. Kunnan pinta-alasta kolmasosa on erilaisia luonnonsuojelualueita. Savukosken pohjoisosaan ulottuvat Sodankylän puolelta Urho Kekkosen kansallispuisto ja Sallan puolelta Värriön luonnonpuisto.
Suurimmat työnantajat ovat kunta, Metsähallitus, Veljekset Karjalainen, metsänhoitoyhdistys ja Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymä. Kunnan alueelta on löydetty fosfaattia, mutta Soklin kaivoksen avaamista on odotettu jo pitkään.[7] Porotalous on merkittävä elinkeino, poroja on kymmenen kertaa enemmän kuin ihmisiä.
Savukosken koillisrajalla Suomen ja Venäjän rajalla sijaitsee Joulupukin koti Korvatunturi. Savukosken korkein maastonkohta ja samalla kunnan pohjoisin piste on Sodankylän kunnanrajan ja valtakunnanrajan yhtymäkohdassa oleva Talkkunapään tunturi.
Savukosken pohjoisosassa Nuorttijoen varrella sijaitsi vuosina 1912?1918 Kemi Oy:n silloisen metsäpäällikön Hugo Sandbergin johtama Suomen ensimmäinen suuri konesavotta. Sandberg hankki työmaalle Yhdysvalloista kaksi telaketjuilla varustettua höyryveturia, joilla vedettiin työmaalta hakatut tukit Kemijoen varteen uitettaviksi Kemiin. Toinen vetureista on entisellä työmaalla Tulppiossa ja toinen museossa Rovaniemellä.
Neuvostoliittolaiset partisaanit hävittivät jatkosodan loppuvaiheissa kesällä 1944 silloisen Seitajärven kylän. Paikalle on pystytetty iskussa surmansa saaneiden kyläläisten muistomerkki.
..