Pello
Pello (aikaisemmin Turtola) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan länsiosassa. Kunnassa asuu 3 974 ihmistä ja sen pinta-ala on 1 863,66 km2, josta 125,73 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 2,29 asukasta/km2. Naapurikuntia ovat Suomen puolella Kolari, Ylitornio ja Rovaniemi ja Ruotsin puolella Övertorneå ja Pajala.
Pello on myös kylä Suomen ja Ruotsin rajalla, Tornionjoen molemmin puolin. Suomen-puoleinen osa on kunnan keskustaajama, Ruotsin-puoleinen osa kuuluu Övertorneån kuntaan.
Pohjoinen napapiiri kulkee kunnan eteläosan halki, Juoksengin kylän kohdalla.
Vuonna 2008 Pellon kunta julistettiin kriisikunnaksi ja joutui valtion erityistarkkailuun erityisen vaikean taloudellisen asemansa vuoksi. Kunta päätyi valtiovarainministeriön tarkkailulistalle kahden viime vuoden tilinpäätöstietojen perusteella. Kriisikuntien nimeäminen perustuu kuntauudistuksesta annettuun puitelakiin. Kunta on kohentanut talouttaan vuoteen 2010 mennessä eikä täytä enää kriisikunnan määritelmää.
Tornionlaaksolaiselle kulttuurille on tuonut oman värinsä sen kukoistaminen kahden valtion alueella. Haminan rauhassa 1809 kyliä jakamaan tullut valtakunnanraja ei onnistunut erottamaan perheitä, kieliä eikä yhteiseloa. on hyvinkin tavallista, että jopa aviopuoliso haetaan naapurista, eli Ruotsista. Tätä kutsutaan poikkinainniksi (poikki=yli; rajan yli avioitumista). Joka kesä Pellossa järjestetäänkin poikkinaintirajahäät -kyläjuhla, jossa juhlitaan yhden suomalais-ruotsalaisen parin häitä. Tämä juhlaperinne on aloitettu vuonna 1982. Vuodesta 2007 lähtien kyseistä poikkinaintirajahäät -kyläjuhlaa ei ole järjestetty sellaisenaan, vaan se on järjestetty pienempimuotoisena poikkinainti-kyläjuhlana. Syynä on ollut yleisön kiinnostuksen loppuminen kyseistä tapahtumaa kohtaan, kuin myös poikkinaintihääparin löytäminen.
Sotien jälkeen rakennus- ja elintarvikkeiden säännöstelyn aikaan jokilaaksossa kukoisti joppaus. Joppaaminen tarkoittaa salakuljetusta, tässä tapauksessa nimenomaan Ruotsista Suomeen. Osin joppauksen ja osin laillisen maahantuonnin ansiosta rakennustarvikkeita oli länsirajalla muuta Lappia paremmin saatavilla ja Tornionlaakso jälleenrakennettiin muuta maakuntaa nopeammin. Joppareiden ja tullimiesten (tullihurttien) selkkauksista on monenlaista tarinaa.
Pellon kunnan vaakunassa on kuvattuna kolme hopeista vaaraa sinisellä taustalla sekä kolme kuusisakaraista tähteä. Tähdet kuvaavat ranskalaisen Maupertuisn retkikunnan 1700-luvun alussa Tornionlaaksossa suorittamaa kolmiomittausta, jolla tutkittiin maapallon muotoa. Mittauksen pohjoisin piste oli Pellon kirkonkylän pohjoispuolella sijaitseva Kittisvaara.
Kunnan läPI Tornionjoen vartta ja siten kunnan länsirajaa myötäillen kulkee valtatie 21 Torniosta Kilpisjärvelle ja Norjaan. Kirkonkylältä alkaa poikittaisyhteys kantatie 83 Sinetän kautta Rovaniemelle. Pellon halki kulkee myös Tornio-Kolari -rautatie, ja VR:n henkilöliikenteen Kolarin junat pysähtyvät Pellossa. Junia kulkee tammi-huhtikuussa sekä kesä-joulukuussa ja vuoroväli vaihtelee kahdesta junasta viikossa kahteen junaan päivässä matkailusesongin mukaan.
Linja-autoyhteyksiä on Rovaniemelle sekä jokivartta pohjoiseen Kolariin ja Muonioon sekä etelään Tornion ja Kemin kautta aina Ouluun asti.
Pellossa on rajanylityspaikka Tornionjoen yli Ruotsiin (Seututie 937, 1972 valmistunut silta). Talvisin rakennetaan usein myös jäätiet rajan yli mm. Turtolaan ja Juoksenkiin.
Pellon kylät sijaitsevat kuntakeskuksesta kolmeen pääsuuntaan, etelään, itään ja pohjoiseen. Etelään (eli Tornion suuntaan) vievän valtatie 21:mn varressa sijaitsevat Turtolan ja Juoksengin kylät. Entinen kuntakeskus Turtola on Pellon jälkeen kunnan toiseksi suurin kylä, ja siellä sijaitsee myös seurakunnan toinen kirkko. Juoksenki sijaitsee pohjoisella napapiirillä ja on Pellon kunnan eteläisin kylä. Turtolan ja Pellon välillä sijaitsevat myös pienemmät Lehmivaaran ja Mämmilän kylät.
Itään (eli Rovaniemen suuntaan kantatietä 83) mentäessä on kaksi kyläkeskittymää. Ensimmäinen on ns. Meltauksentien kylät, Saukkoriipi, Konttajärvi, Ruuhijärvi sekä Rattosjärvi, jotka sijaitsevat Saukkoriipillä Rovaniementiestä Meltaukseen haarautuvan kantatien 935 varrella. Toisen kyläkeskittymän muodostavat Lankojärven, Sirkkakosken (Sirkan), Alposjärven ja Lampsijärven kylät Lankojärven ja Miekojärven tuntumassa. Aivan kunnan iäisellä rajalla Raanujärven rannalla on Ylipään kylä.
Kuntakeskuksesta pohjoiseen (eli Kolarin suuntaan) sijaitsevat kylät jakautuvat kahden tien varrelle. Päätie, valtatie 21 pohjoisen suuntaan on nimeltään Kolarintie, josta haarautuu Tornionjoen vartta seuraileva Väylänvarrentie kuuden kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Kolarintien varrella sijaitsee Orajärven kylä. Väylänvarrentien varrella sijaitsevat Lempeän, Naamijoen ja Jarhoisen kylät. Naamijoelta Orajärvelle johtavan paikallistien varrella on pieni Orangin kylä.
Pello (aikaisemmin Turtola) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan länsiosassa. Kunnassa asuu 3 974 ihmistä ja sen pinta-ala on 1 863,66 km2, josta 125,73 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 2,29 asukasta/km2. Naapurikuntia ovat Suomen puolella Kolari, Ylitornio ja Rovaniemi ja Ruotsin puolella Övertorneå ja Pajala.
Pello on myös kylä Suomen ja Ruotsin rajalla, Tornionjoen molemmin puolin. Suomen-puoleinen osa on kunnan keskustaajama, Ruotsin-puoleinen osa kuuluu Övertorneån kuntaan.
Pohjoinen napapiiri kulkee kunnan eteläosan halki, Juoksengin kylän kohdalla.
Vuonna 2008 Pellon kunta julistettiin kriisikunnaksi ja joutui valtion erityistarkkailuun erityisen vaikean taloudellisen asemansa vuoksi. Kunta päätyi valtiovarainministeriön tarkkailulistalle kahden viime vuoden tilinpäätöstietojen perusteella. Kriisikuntien nimeäminen perustuu kuntauudistuksesta annettuun puitelakiin. Kunta on kohentanut talouttaan vuoteen 2010 mennessä eikä täytä enää kriisikunnan määritelmää.
Tornionlaaksolaiselle kulttuurille on tuonut oman värinsä sen kukoistaminen kahden valtion alueella. Haminan rauhassa 1809 kyliä jakamaan tullut valtakunnanraja ei onnistunut erottamaan perheitä, kieliä eikä yhteiseloa. on hyvinkin tavallista, että jopa aviopuoliso haetaan naapurista, eli Ruotsista. Tätä kutsutaan poikkinainniksi (poikki=yli; rajan yli avioitumista). Joka kesä Pellossa järjestetäänkin poikkinaintirajahäät -kyläjuhla, jossa juhlitaan yhden suomalais-ruotsalaisen parin häitä. Tämä juhlaperinne on aloitettu vuonna 1982. Vuodesta 2007 lähtien kyseistä poikkinaintirajahäät -kyläjuhlaa ei ole järjestetty sellaisenaan, vaan se on järjestetty pienempimuotoisena poikkinainti-kyläjuhlana. Syynä on ollut yleisön kiinnostuksen loppuminen kyseistä tapahtumaa kohtaan, kuin myös poikkinaintihääparin löytäminen.
Sotien jälkeen rakennus- ja elintarvikkeiden säännöstelyn aikaan jokilaaksossa kukoisti joppaus. Joppaaminen tarkoittaa salakuljetusta, tässä tapauksessa nimenomaan Ruotsista Suomeen. Osin joppauksen ja osin laillisen maahantuonnin ansiosta rakennustarvikkeita oli länsirajalla muuta Lappia paremmin saatavilla ja Tornionlaakso jälleenrakennettiin muuta maakuntaa nopeammin. Joppareiden ja tullimiesten (tullihurttien) selkkauksista on monenlaista tarinaa.
Pellon kunnan vaakunassa on kuvattuna kolme hopeista vaaraa sinisellä taustalla sekä kolme kuusisakaraista tähteä. Tähdet kuvaavat ranskalaisen Maupertuisn retkikunnan 1700-luvun alussa Tornionlaaksossa suorittamaa kolmiomittausta, jolla tutkittiin maapallon muotoa. Mittauksen pohjoisin piste oli Pellon kirkonkylän pohjoispuolella sijaitseva Kittisvaara.
Kunnan läPI Tornionjoen vartta ja siten kunnan länsirajaa myötäillen kulkee valtatie 21 Torniosta Kilpisjärvelle ja Norjaan. Kirkonkylältä alkaa poikittaisyhteys kantatie 83 Sinetän kautta Rovaniemelle. Pellon halki kulkee myös Tornio-Kolari -rautatie, ja VR:n henkilöliikenteen Kolarin junat pysähtyvät Pellossa. Junia kulkee tammi-huhtikuussa sekä kesä-joulukuussa ja vuoroväli vaihtelee kahdesta junasta viikossa kahteen junaan päivässä matkailusesongin mukaan.
Linja-autoyhteyksiä on Rovaniemelle sekä jokivartta pohjoiseen Kolariin ja Muonioon sekä etelään Tornion ja Kemin kautta aina Ouluun asti.
Pellossa on rajanylityspaikka Tornionjoen yli Ruotsiin (Seututie 937, 1972 valmistunut silta). Talvisin rakennetaan usein myös jäätiet rajan yli mm. Turtolaan ja Juoksenkiin.
Pellon kylät sijaitsevat kuntakeskuksesta kolmeen pääsuuntaan, etelään, itään ja pohjoiseen. Etelään (eli Tornion suuntaan) vievän valtatie 21:mn varressa sijaitsevat Turtolan ja Juoksengin kylät. Entinen kuntakeskus Turtola on Pellon jälkeen kunnan toiseksi suurin kylä, ja siellä sijaitsee myös seurakunnan toinen kirkko. Juoksenki sijaitsee pohjoisella napapiirillä ja on Pellon kunnan eteläisin kylä. Turtolan ja Pellon välillä sijaitsevat myös pienemmät Lehmivaaran ja Mämmilän kylät.
Itään (eli Rovaniemen suuntaan kantatietä 83) mentäessä on kaksi kyläkeskittymää. Ensimmäinen on ns. Meltauksentien kylät, Saukkoriipi, Konttajärvi, Ruuhijärvi sekä Rattosjärvi, jotka sijaitsevat Saukkoriipillä Rovaniementiestä Meltaukseen haarautuvan kantatien 935 varrella. Toisen kyläkeskittymän muodostavat Lankojärven, Sirkkakosken (Sirkan), Alposjärven ja Lampsijärven kylät Lankojärven ja Miekojärven tuntumassa. Aivan kunnan iäisellä rajalla Raanujärven rannalla on Ylipään kylä.
Kuntakeskuksesta pohjoiseen (eli Kolarin suuntaan) sijaitsevat kylät jakautuvat kahden tien varrelle. Päätie, valtatie 21 pohjoisen suuntaan on nimeltään Kolarintie, josta haarautuu Tornionjoen vartta seuraileva Väylänvarrentie kuuden kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Kolarintien varrella sijaitsee Orajärven kylä. Väylänvarrentien varrella sijaitsevat Lempeän, Naamijoen ja Jarhoisen kylät. Naamijoelta Orajärvelle johtavan paikallistien varrella on pieni Orangin kylä.
..