Salla

Salla (vuoteen 1936 Kuolajärvi) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan kaakkoisosassa. Kunnassa asuu 4 155 ihmistä ja sen pinta-ala on 5 872,49 km2, josta 142,46 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 0,73 asukasta/km2.

Sallan kirkonkylältä on matkaa Kemijärvelle 67 kilometriä, Kuusamoon 115 kilometriä ja Rovaniemelle noin 150 kilometriä. Kantalahteen kirkonkylältä kertyy matkaa 214 kilometriä. Sallan naapurikunnat ovat Kemijärvi, Kuusamo, Pelkosenniemi, Posio ja Savukoski.

Kunnan keskustaajama on Salla, jonka entinen nimi on Märkäjärvi. Suurimpia kyliä ovat Kursu, Salmivaara ja Saija, jotka ennen laskettiin taajamiksi. Kelloselässä sijaitsee Kelloselän rajanylityspaikka. Salla on tunnettu matkailupaikkakuntana, mutta myös korkean työttömyyden alueena. Sallassa sijaitsee Sallatunturin matkailukeskus ja Poropuisto. Kunnan alueella sijaitsevat myös Oulangan kansallispuisto, joka ulottuu myös Kuusamon kaupungin puolelle sekä Värriön luonnonpuisto, joka jatkuu Savukosken puolelle. Sallan alueen kautta kulkee myös valtakunnallinen UKK-retkeilyreitti. Vuonna 2010 Sallan Niemelän kylään on alettu suunnitella konferenssi- ja matkailukeskusta, joka toteutuessaan olisi kunnalle hyvin merkittävä.

Kuolajärvi oli turkisaluetta. Siellä oli 19 kotakuntaa 1555. Suuren Pohjan sodan jälkeen uudisasutus laajeni. Kuolajärvi kuului vuodesta 1776 osaksi Kemijärveä. Hankalien ja pitkien yhteyksien vuoksi kuolajärveläiset anoivat 1824 oikeutta Kemijärven alaiseen kappeliseurakuntaan, mikä vahvistettiin 1857.

Metsäteollisuus ja tukinajo toivat Kuolajärvelle sosialismin ajatuksen ja paikkakunnalla oli 1906 tukkityöläisten lakkoja. Muurmannin rata paransi Venäjän pohjois-etelä-yhteyksiä, minkä vuoksi Kuolajärvestä tuli sotatarvikkeiden kuljetusreitti Venäjälle.

Kunnan nimi muutettiin 1936 Sallaksi. Talvi- ja jatkosotien seurauksena noin puolet Sallan alueesta menetettiin ja kuntakeskus, Kuolajärvi jäi luovutetulle alueelle, minkä vuoksi se siirrettiin Märkäjärvelle länsiosaan kuntaa.

Jälleenrakennuskautena ja 1960-luvulla kunnan väkiluku kasvoi voimakkaasti, mutta kääntyi maatalouden rakennemuutoksen vuoksi laskuun 1970-luvulla. Kunnan väkiluku on laskenut vuosi toisensa jälkeen siitä lähtien, joskin toinen suuren muuton aalto tuli 1990-luvulla. Huomattavaa on se, että esimerkiksi Kemijärven väkiluku on ollut suuren muuton ajoista noususuuntainen joinain vuosina.

Suuri osa kunnasta, niin sanottu Vanha-Salla, jossa sijaitsi vanha kuntakeskus, luovutettiin talvisodan ja uudelleen jatkosodan jälkeen Neuvostoliitolle. Kunta jatkoi kuitenkin itsenäisenä. Sallassa toteutettiin suuri jälleenasuttaminen, jossa entisille rajan taakse jääneille sallalaisille annettiin omat tilat, mitä viljellä. Vaikka kunta menetti melkein puolet pinta-alastaan rauhansopimuksen seurauksena, sodan jälkeen kunta jälleenrakennettiin ja kodittomaksi jäänyt osa asukkaista asutettiin ympäri tynkä-Sallaa. Kunta eli vahvaa nousukautta aina 1960-luvun loppuun saakka, johon asti väkiluku kasvoi ja syntyvyys oli omaa luokkaansa. Sen jälkeen alkoi suuri muuttoliike enimmäkseen Ruotsiin. Vuonna 1966 kunnassa asui yli 11 000 ihmistä. Kiihkeimmän muuton vuosina monet kylät menettivät jopa puolet asukkaistaan ja kunnan väkiluku laski rajusti, lähes puolittuen muutaman vuoden kuluessa. Monissa kylissä asukasmäärä puolittui muutamassa vuodessa.

Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo Sallassa kertoo pitäjän vaiherikkaasta menneisyydestä.

..