Simo
Simo on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan lounaisosassa. Kunnassa asuu 3 502 ihmistä ja sen pinta-ala on 2 085,68 km2, josta 619,92 km2 on merialuetta ja 19,98 km2 on sisävesistöjä. Väestötiheys on 2,42 asukasta/km2. Simon läPI virtaa Simojoki. Simoa lähimmät kaupungit ovat Kemi, Tornio, Haaparanta ja Oulu. Naapurikuntia ovat Ii, Kemi, Keminmaa, Ranua ja Tervola.
Simo on esillä myös yhtenä mahdollisena sijoituspaikkana Fennovoima Oy:n ajamalle Suomen kuudennelle ydinvoimalalle. Toteutuessaan voimala tulisi Maksniemeen Karsikon kalasataman läheisyyteen.
Vaikka kunta kuuluukin Kemi–Tornion seutukuntaan, se on poikkeuksellisesti liittynyt osakkaaksi myös Oulunkaaren seutukuntaan sosiaali- ja terveystoimen osalta.
Matkustajajunat eivät pysähdy Simon rautatieasemalla. Lähin henkilöliikenteen käytössä oleva asema on Kemin rautatieasema noin 25 kilometrin päässä pohjoisessa. Kemi-Tornion lentoasemalle on matkaa 30 kilometriä. Simon ohi kulkee valtatie 4 (E75). Lähimmät tärkeät kauppasatamat ovat Kemissä ja Torniossa.
Simossa on maalaismaisemaa, ja keskustan suunnittelussakin on pyritty korostamaan luonnonläheisyyttä. Simo koostuu monista pienistä, mutta elinvoimaisista kyläyhteisöistä. Simon nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa myöhempää empiretyyliä edustava, vuonna 1846 valmistunut Simon kirkko sekä jääkäreiden etappireitistä ja vuoden 1916 Simon kahakasta muistuttava jääkärikämppä patsaineen.
Yleiseltä pinnanmuodostukseltaan Simo on suurimmaksi osaksi lakeutta, jonka kohoumat, kunnaat, nousevat 5–10 metrin korkeudelle ympäristöstään. Maanpinta kohoaa rannikolta hitaasti ja tasaisesti kohti saavuttaen sadan metrin korkeuden Simojoen liepeillä Ranuan rajan tuntumassa ja lähes 150 metrin korkeuden uloinna pohjoisessa.
Simo on varsin vähävetinen alue. Vesistöjen osuus on noin 2% pinta-alasta, kun se keskimäärin koko maassa on 9%. Pitäjän läPI virtaa Ranuan Simojärvestä alkava Simojoki, jonka pituus on noin 178 km. Simojokeen laskee pohjoisesta useita sivujokia. Merkittävimmät ovat Iso-Tainijoki, Kuivasjoki, Simoskanoja ja Martimojärvestä alkava Martimo-oja. Luoteisreunalla, Kivalon vaarajonolta purkaa vetensä Perämereen Viantienjoki.
Simon rannikkoviiva on varsin mutkikas. Pienet lahdet ja niemet vuorottelevat kautta koko rannikon. Huomattavimmat niemet ovat Simoniemi, Karsikkoniemi sekä niiden väliin jäävä Ykskuusi. Simon edustalla on runsaasti saaria, yli 50. Suurimmat saaret ovat Tiuranen ja Montaja. Ulkosaarista huomattavin, Tiurasenkruuni, sijaitsee 15 kilometrin päässä rannikolta.
Simon kasvillisuus on vaihtelevan luonnon takia verrattain monipuolista ja lajimäärä on pohjoisen asemaan nähden suuri. Metsän peitossa lähes puolet kunnan alueesta. Lehtojen ja lehtometsien osuus on suurempi kuin keskimäärin Pohjois-Suomessa.
Simon asukasluku on viime vuosina vähentynyt hitaasti, mutta tasaisesti. Vuoden 1999 tilaston mukaan Simossa oli eniten 15–64-vuotiaita (65,8 %) ja vähiten yli 85-vuotiaita (1,5 %). Työttömyysaste vuonna 2006 oli 12,9 %, kun se koko Lapin läänissä oli 18,3 %.
Simo on maa- ja metsätalousvaltainen kunta, jossa ei ole teollisuutta. Simossa on laajoja turpeentuotantoalueita.
Simo on toistaiseksi mukana kuudennen ydinvoimalan rakentamismahdollisuuksia selvittävän Fennovoima Oy:n tutkimuksissa yhtenä mahdollisena ydinvoimalan rakentamispaikkana. Alun perin kymmenen kiinnostusta osoittaneen paikkakunnan joukosta ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn pääsivät Simon lisäksi , Pyhäjoki ja Ruotsinpyhtää. Mahdollisia rakennuspaikoiksi Simossa on esitetty Karsikkoa ja sen edustalla sijaitsevaa Laitakaria sekä Montajan ja Tiurasen saaria rannikon edustalla.
Montajan ja Tiurasen kohdalla on kunnassa kiinnitetty huomiota siihen, että suuri osa sekä Simoniemen että Simonkylän kylistä jäisi viiden kilometrin suojavyöhykkeen sisälle, jolla Säteilyturvakeskuksen ohjeistuksen mukaan saa vakituisesti asua enintään 200 ihmistä. Koska Säteilyturvakeskuksen kanta suojavyöhykkeistä joustamiseen on lähtökohtaisesti kielteinen, on oletettavissa että jatkotutkimukset keskittyvät Karsikon ja Laitakarin mahdollisuuksiin rakennuspaikkana.
Kunta yrittää houkutella uusia yrittäjiä merihenkisyydellä ja tarjoamalla laadukkaita palveluita. Kunnassa olisi mahdollisuus harjoittaa esimerkiksi matkailu-, majoitus-, ohjelma- ja ravitsemusliiketoimintaa. Kunnan suunnitelmana on kehittyä menestyvän yritystoiminnan luomien verotulojen kautta.
Simo on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan lounaisosassa. Kunnassa asuu 3 502 ihmistä ja sen pinta-ala on 2 085,68 km2, josta 619,92 km2 on merialuetta ja 19,98 km2 on sisävesistöjä. Väestötiheys on 2,42 asukasta/km2. Simon läPI virtaa Simojoki. Simoa lähimmät kaupungit ovat Kemi, Tornio, Haaparanta ja Oulu. Naapurikuntia ovat Ii, Kemi, Keminmaa, Ranua ja Tervola.
Simo on esillä myös yhtenä mahdollisena sijoituspaikkana Fennovoima Oy:n ajamalle Suomen kuudennelle ydinvoimalalle. Toteutuessaan voimala tulisi Maksniemeen Karsikon kalasataman läheisyyteen.
Vaikka kunta kuuluukin Kemi–Tornion seutukuntaan, se on poikkeuksellisesti liittynyt osakkaaksi myös Oulunkaaren seutukuntaan sosiaali- ja terveystoimen osalta.
Matkustajajunat eivät pysähdy Simon rautatieasemalla. Lähin henkilöliikenteen käytössä oleva asema on Kemin rautatieasema noin 25 kilometrin päässä pohjoisessa. Kemi-Tornion lentoasemalle on matkaa 30 kilometriä. Simon ohi kulkee valtatie 4 (E75). Lähimmät tärkeät kauppasatamat ovat Kemissä ja Torniossa.
Simossa on maalaismaisemaa, ja keskustan suunnittelussakin on pyritty korostamaan luonnonläheisyyttä. Simo koostuu monista pienistä, mutta elinvoimaisista kyläyhteisöistä. Simon nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa myöhempää empiretyyliä edustava, vuonna 1846 valmistunut Simon kirkko sekä jääkäreiden etappireitistä ja vuoden 1916 Simon kahakasta muistuttava jääkärikämppä patsaineen.
Yleiseltä pinnanmuodostukseltaan Simo on suurimmaksi osaksi lakeutta, jonka kohoumat, kunnaat, nousevat 5–10 metrin korkeudelle ympäristöstään. Maanpinta kohoaa rannikolta hitaasti ja tasaisesti kohti saavuttaen sadan metrin korkeuden Simojoen liepeillä Ranuan rajan tuntumassa ja lähes 150 metrin korkeuden uloinna pohjoisessa.
Simo on varsin vähävetinen alue. Vesistöjen osuus on noin 2% pinta-alasta, kun se keskimäärin koko maassa on 9%. Pitäjän läPI virtaa Ranuan Simojärvestä alkava Simojoki, jonka pituus on noin 178 km. Simojokeen laskee pohjoisesta useita sivujokia. Merkittävimmät ovat Iso-Tainijoki, Kuivasjoki, Simoskanoja ja Martimojärvestä alkava Martimo-oja. Luoteisreunalla, Kivalon vaarajonolta purkaa vetensä Perämereen Viantienjoki.
Simon rannikkoviiva on varsin mutkikas. Pienet lahdet ja niemet vuorottelevat kautta koko rannikon. Huomattavimmat niemet ovat Simoniemi, Karsikkoniemi sekä niiden väliin jäävä Ykskuusi. Simon edustalla on runsaasti saaria, yli 50. Suurimmat saaret ovat Tiuranen ja Montaja. Ulkosaarista huomattavin, Tiurasenkruuni, sijaitsee 15 kilometrin päässä rannikolta.
Simon kasvillisuus on vaihtelevan luonnon takia verrattain monipuolista ja lajimäärä on pohjoisen asemaan nähden suuri. Metsän peitossa lähes puolet kunnan alueesta. Lehtojen ja lehtometsien osuus on suurempi kuin keskimäärin Pohjois-Suomessa.
Simon asukasluku on viime vuosina vähentynyt hitaasti, mutta tasaisesti. Vuoden 1999 tilaston mukaan Simossa oli eniten 15–64-vuotiaita (65,8 %) ja vähiten yli 85-vuotiaita (1,5 %). Työttömyysaste vuonna 2006 oli 12,9 %, kun se koko Lapin läänissä oli 18,3 %.
Simo on maa- ja metsätalousvaltainen kunta, jossa ei ole teollisuutta. Simossa on laajoja turpeentuotantoalueita.
Simo on toistaiseksi mukana kuudennen ydinvoimalan rakentamismahdollisuuksia selvittävän Fennovoima Oy:n tutkimuksissa yhtenä mahdollisena ydinvoimalan rakentamispaikkana. Alun perin kymmenen kiinnostusta osoittaneen paikkakunnan joukosta ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn pääsivät Simon lisäksi , Pyhäjoki ja Ruotsinpyhtää. Mahdollisia rakennuspaikoiksi Simossa on esitetty Karsikkoa ja sen edustalla sijaitsevaa Laitakaria sekä Montajan ja Tiurasen saaria rannikon edustalla.
Montajan ja Tiurasen kohdalla on kunnassa kiinnitetty huomiota siihen, että suuri osa sekä Simoniemen että Simonkylän kylistä jäisi viiden kilometrin suojavyöhykkeen sisälle, jolla Säteilyturvakeskuksen ohjeistuksen mukaan saa vakituisesti asua enintään 200 ihmistä. Koska Säteilyturvakeskuksen kanta suojavyöhykkeistä joustamiseen on lähtökohtaisesti kielteinen, on oletettavissa että jatkotutkimukset keskittyvät Karsikon ja Laitakarin mahdollisuuksiin rakennuspaikkana.
Kunta yrittää houkutella uusia yrittäjiä merihenkisyydellä ja tarjoamalla laadukkaita palveluita. Kunnassa olisi mahdollisuus harjoittaa esimerkiksi matkailu-, majoitus-, ohjelma- ja ravitsemusliiketoimintaa. Kunnan suunnitelmana on kehittyä menestyvän yritystoiminnan luomien verotulojen kautta.
..