Klikkaamalla tätä voit suodattaa karttamerkkejä toimialan mukaan:
Köyliö

Köyliö (ruots. Kjulo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 828 ihmistä, ja sen pinta-ala on 259,3 km², josta 13,22 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 11,49 asukasta/km².

Köyliön naapurikunnat ovat Eura, Huittinen, Kokemäki ja Säkylä.

Köyliö on perustettu vuonna 1870 sen erottua Eurasta. Legendojen tunteman Lallin kerrottiin olleen Köyliöstä. Esihistoriallisen ja historiallisen ajan taitekohtaan ajoittuvan piispa Henrikin marttyyrikuolema on eräs peruste Köyliönjärven kulttuurimaisemien valitsemiselle kansallismaisemaksi.

köyliön vaakunan ovat suunnitelleet INTO Linturi ja Yrjö Rintala ja se on vahvistettu vuonna 1950.

Köyliö tunnetaan myös Tuiskulan torpparimuseosta, Lallin patsaasta, Kuninkaan lähteestä, Emil Cedercreutzin Ystävykset-patsaasta sekä Köyliön vanhastakartanosta. Kirkkokari, Pyhän Henrikin saaren läheisyydessä, on ainoa katolisten pyhiinvaelluspaikka Pohjolassa.

Keskellä Köyliönjärveä olevassa saaressa sijaitseva Köyliön kirkko rakennettiin alun perin 1752 ja sen uudisti Sebastian Gripenberg 1889. Vuorenmaassa on vuonna 1961 rakennettu kyläkirkko.

Kirkon vieressä on kunnan suurin maatila, Köyliön kartano, jonka kerrotaan kuuluneen Lallille. Vuodesta 1748 lähtien sen on omistanut Ruotsin Taalainmaalta kotoisin oleva Cedercreutzin suku, jonka tunnetuin edustaja lienee kuvanveistäjä Emil Cedercreutz.

Kankaanpään kylässä oleva Kuninkaanlähde on saanut nimensä Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n käytyä paikalla vuonna 1775 matkallaan KokemäELTä Turkuun.

Viime sotien jälkeen Köyliöön asutettiin RäISälän siirtoväkeä.

Köyliöön perustettiin Jatkosodan alussa vankileiri, joka oli viralliselta nimeltään Sotavankileiri n:ro 1, ja sinne sijoitettiin neuvostoliittolaisen upseeriston ja alipäällystön lisäksi suomalaisia ns. poliittisia vankeja. Köyliö valikoitui sijoituspaikaksi 1935 perustetun varavankilansa johdosta. Enimmillään upseerivankeja oli Köyliössä yli tuhat. Köyliön vankileirin vankeja oli sijoitettuna myös sivuleireille esimerkiksi Kiukaisiin, Kokemäelle ja Säkylään. Leirin kokonaisvankimäärä nousee 4 000:een.

Köyliö-nimien alkuperä on osoitettu saamelaisperäiseksi (saamen kielen keävlee merkitsee kaarta, mutkaa, sankaa tai kehää).

..