Kankaanpää
Kankaanpää on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Kunnassa asuu 12 140 ihmistä, ja sen pinta-ala on 705,03 km2, josta 15,38 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 17,6 asukasta/km2. Kankaanpään naapurikunnat ovat Honkajoki, Ikaalinen, Jämijärvi, Karvia, Lavia, Parkano, Pomarkku, Sastamala ja Siikainen.
Kankaanpää kuului alkujaan Ikaalisiin, johon kuuluvaksi saarnahuonekunnaksi se muodostettiin vuonna 1737. Omaksi seurakunnakseen Kankaanpää tuli vuonna 1841 ja siitä on myöhemmin erotettu Honkajoki ja Karvia. Kankaanpää tuli kauppalaksi vuonna 1967 ja muuttui kaupungiksi vuonna 1972.
Kankaanpään vaakunan suunnitteli Carolus Lindberg ja se vahvistettiin vuonna 1951.
Kankaanpään puukirkon suunnitteli arkkitehti C. L. Engel ja se valmistui vuonna 1839. Lisäksi Niinisalossa on vuonna 1965 valmistunut seurakuntatalo. Muita huomattavia rakennuksia ovat Kaija ja Heikki Sirénin suunnittelemat kaupungintalo (1967), seurakuntakeskus (1971) ja liikuntakeskus (1970−1975), johon kuuluu uimahalli.
Kankaanpään maasto on enimmäkseen melko alavaa ja korkeuserot ovat pieniä. Itäosaa hallitsee kuitenkin selvästi korkeammalla oleva Hämeenkankaan ja Pohjankankaan muodostama harjujakso. Hämeenkangas ulottuu korkeimmillaan lähes 140 metrin korkeuteen merenpinnasta. Pohjankankaan korkein kohta Kankaanpään alueella on 152 metrin korkeuteen yltävä Pukkiharston harjanne keskellä ampumakenttää. Harjujakson molemmin puolin on laajoja soita, joista osa on käytössä turvetuotantoalueina.
Harjujakso muodostaa myös merkittävän vedenjakajan. Sen länsipuolelta vedet laskevat osittain suoraan Karvianjokeen, osa kiertää Lavian Karhijärven kautta. Harjujakson itäpuolelta vedet taas virtaavat Jämijärven kautta Kyrösjärveen ja edelleen Siuron kautta Kuloveteen. Kankaanpään huomattavimpia järviä ovat Venesjärvi, Ruokojärvi, Verttuunjärvi ja Valkiajärvi.
Kankaanpää on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Kunnassa asuu 12 140 ihmistä, ja sen pinta-ala on 705,03 km2, josta 15,38 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 17,6 asukasta/km2. Kankaanpään naapurikunnat ovat Honkajoki, Ikaalinen, Jämijärvi, Karvia, Lavia, Parkano, Pomarkku, Sastamala ja Siikainen.
Kankaanpää kuului alkujaan Ikaalisiin, johon kuuluvaksi saarnahuonekunnaksi se muodostettiin vuonna 1737. Omaksi seurakunnakseen Kankaanpää tuli vuonna 1841 ja siitä on myöhemmin erotettu Honkajoki ja Karvia. Kankaanpää tuli kauppalaksi vuonna 1967 ja muuttui kaupungiksi vuonna 1972.
Kankaanpään vaakunan suunnitteli Carolus Lindberg ja se vahvistettiin vuonna 1951.
Kankaanpään puukirkon suunnitteli arkkitehti C. L. Engel ja se valmistui vuonna 1839. Lisäksi Niinisalossa on vuonna 1965 valmistunut seurakuntatalo. Muita huomattavia rakennuksia ovat Kaija ja Heikki Sirénin suunnittelemat kaupungintalo (1967), seurakuntakeskus (1971) ja liikuntakeskus (1970−1975), johon kuuluu uimahalli.
Kankaanpään maasto on enimmäkseen melko alavaa ja korkeuserot ovat pieniä. Itäosaa hallitsee kuitenkin selvästi korkeammalla oleva Hämeenkankaan ja Pohjankankaan muodostama harjujakso. Hämeenkangas ulottuu korkeimmillaan lähes 140 metrin korkeuteen merenpinnasta. Pohjankankaan korkein kohta Kankaanpään alueella on 152 metrin korkeuteen yltävä Pukkiharston harjanne keskellä ampumakenttää. Harjujakson molemmin puolin on laajoja soita, joista osa on käytössä turvetuotantoalueina.
Harjujakso muodostaa myös merkittävän vedenjakajan. Sen länsipuolelta vedet laskevat osittain suoraan Karvianjokeen, osa kiertää Lavian Karhijärven kautta. Harjujakson itäpuolelta vedet taas virtaavat Jämijärven kautta Kyrösjärveen ja edelleen Siuron kautta Kuloveteen. Kankaanpään huomattavimpia järviä ovat Venesjärvi, Ruokojärvi, Verttuunjärvi ja Valkiajärvi.
..