Ypäjä

Ypäjä (aikaisemmin Perttula, ruots. Bertula) on lounaisessa Suomessa sijaitseva kunta, joka kuuluu Forssan seutukuntaan, Kanta-Hämeen maakuntaan. Vuosina 1997–2009 se kuului Etelä-Suomen lääniin ja sitä ennen Hämeen lääniin.

Ypäjän naapurikunnat ovat Humppila, Jokioinen, Koski Tl, Loimaa ja Somero.

Ypäjän vaakunan on suunnitellut professori, taidegraafikko Aukusti Tuhka ja se vahvistettiin vuonna 1949.

Ypäjä tunnetaan luultavasti parhaiten hevosista. Kunnassa sijaitsee Hevosopisto ja siellä järjestetään vuosittain Finnderby-ratsastuskilpailu. Kuntaa markkinoidaankin Suomen hevospitäjänä.

Perinteisesti Ypäjä on osa Lounais-Hämettä yhdessä Forssan seutukunnan kuntien Forssan, Humppilan, Jokioisten ja Tammelan sekä nykyään Varsinais-Suomeen kuuluvan Someron ja Pirkanmaahan kuuluvan Urjalan kanssa. Forssan ohella toinen tärkeä seudullinen keskus on Loimaa, ja varsinkin Ypäjän länsi- ja pohjoisosista on lyhempi matka Loimaalle kuin Forssaan, jonne taas yhteydet ovat paremmat kunnan etelä- ja itäosista.

Kunnan asukasluku on 1980-luvun jälkeen laskenut vuosi vuodelta. Viime vuosina kunta on saanut jonkin verran jarruteltua muuttoliikettä ja houkuteltua uusia asukkaita kuntaan mm. Hevosopiston ja edullisten tonttien avulla.

Ypäjällä on oma peruskoulu, jonka opetus järjestetään neljässä yksikössä: Perttulan koulu (luokat 1.–6.), Levän koulu (luokat 1.–6.), Ypäjänkylän koulu (luokat 1.–6.) sekä Kartanon koulu (luokat 7.–9.). Peruskoulun ja Hevosopiston lisäksi kunnassa toimii Loimaan lukion lanseeraamana lukion hevosurheilulinja, jossa on mahdollista yhdistää lukion oppimäärä sekä ratsastusopinnot.

Luonnonympäristöä Ypäjällä hallitsevat laajat savikot, jotka on pääosin raivattu pelloksi. Niiden välissä on metsäisiä, kalliosydämisiä moreeniselänteitä. Laajin suurempi metsäalue on heti kirkonkylän pohjoispuolella.[7] Kunnan eteläjajaa noudattelee katkonainen harjujakso ja Loimaan, Someron ja Kosken rajalla lounaassa kunnan alueelle ulottuu Loimaan Eksyssuo.

Kunnan tärkein vesistö on Loimijoki, jonka varrelle Ypäjän kirkonkylä ja tärkeimmät viljelyalueet ovat aikanaan syntyneet. Pohjoisesta Loimijokeen laskee Ypäjän alueelta Ypäjoki ja Ypäjän eteläosien halki virtaa Loimijokeen Ypäjällä etelästä laskeva Kuusjoki.

Kulttuuriympäristöistä Ypäjällä Loimijokilaakson viljelysmaisema ja Valtion hevosjalostuslaitos, jonka toimintaa nykyään jatkavat Ypäjän hevosopisto ja MTT:n hevostutkimus aiemman Kartanonkylän kartanon alueella Ypäjän Kartanonkylässä, on määritelty Museoviraston vuonna 2009 julkistamassa inventoinnissa valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi.

Nykyisen Ypäjän alue on jakautunut kahteen historialliseen maakuntaan: Hämeenlinnan linnaläänin ja siihen kuuluneen Loimon, myöhemmin Portaan hallintopitäjän mukaan rajattuna Hämeeseen on luettu Perttulan, Kartanon, Varsanojan, Levän ja Palikkalan kylät. Kokemäenkartanon linnaläänin ja siihen kuulunen Loimaan hallintopitäjän mukaan rajattuna Satakuntaan on luettu Ypäjän ja Mannisten kylät.

Ypäjän kunnan ja seurakunnan edeltäjänä oli Perttulan kappeli, josta on olemassa tieto ainakin jo 1500-luvulta. Samanlaiset kappelit lienevät olleet myös Tammelan Portaassa ja Tammelan kirkonkylässä; myöhemmin näistä Tammelan kappeli tuli muodostuneen kirkkopitäjän emäkirkoksi ja Portaan kappeli hävisi. Ainakin jo 1500-luvulla Perttula lienee ollut Tammelan kappeliseurakuntana, mutta Jokioisten kappeliseurakunnan perustamisen jälkeen vuonna 1631 Perttulan kirkon toiminta tuli pääasiassa Jokioisten kappalaisen vastuulle.

Uudestaan Perttulasta tuli kappeliseurakunta Tammelan alaisuuteen vuonna 1871. TällöIN Perttulan kappeliseurakuntaan liitettiin myös Loimaaseen kuuluneet Ypäjän ja Mannisten kylät, joiden asukkaat olivat käyttäneet Ypäjän kirkkoa jo 1600-luvulta alkaen. Huolimatta liittymisestä Perttulan kappeliseuraan, mainitut kylät kuitenkin jäivät vielä osaksi Loimaan kirkkoherrakuntaa. Kunnallishallinto Perttulaan perustettiin vuonna 1876.

Vuonna 1876 valmistui Turku–Toijala-rautatie, jonka varteen perustettiin rautatieasema Ypäjänkylään vuonna 1888. Itsenäinen kirkkoherrakunta Ypäjästä tuli vuonna 1892, jolloin siihenastinen Perttulan kunta ja kappeliseurakunta samalla muutti nimensä rautatieaseman mukaan Ypäjäksi. Samalla myös Ypäjä ja Manninen liitettiin muodostettuun kirkkoherrakuntaan. Maallisessa hallinnossa liitos näiden kahden kylän osalta toteutui vasta vuonna 1911.

Kulmakunnista tärkeimpiä ovat aiemmin omat koulupiirinsä aiemmin muodostaneet Perttulan Kuusjoenkulma ja Palikkalan Hyrsynkulma.

Pienempiä kulmakuntia ovat muun muassa Ketokylä, Jyvämäki ja Saarikko Levällä, Katinhäntä, Onkijoenperä, Nopola ja Hollinkorpi Ypäjänkylässä, Mätikkö ja Rajalahti Perttulassa, Myllykulma, Nirpankulma, Suokulma ja Vellinginmäki Mannisissa, Ruokosuo Kuusjoenkulmalla sekä Kottaanoja ja Vähäsuo Palikkalassa.

Suuria toisen maailmansodan jälkeisiä siirtoväen asutusalueita on etenkin Jokioisten ja Kartanonkylän kartanoiden entisillä sivutiloilla Levän Saarikossa ja Palikkalan Vähälläsuolla.

Ypäjänkylässä, noin 10 kilometrin päässä kunnan keskustasta sijaitsi Ypäjän rautatieasema, jolla tosin junat eivät ole pysähtyneet vuoden 1984 jälkeen. Nykyään lähimmät rautatieasemat ovat Loimaalla ja Humppilassa.

Maantieliikenteessä kunnan keskeisiä liikenneväyliä ovat 2000-luvulla kunnan eteläosan halki kulkeva, Turusta Hämeenlinnaan johtava valtatie 10 (osoitenimenä Ypäjällä Turuntie) ja siitä Palikkalan lähellä erkaneva, Forssasta Loimaan suuntaan johtava seututie 213 (osoiteniminä Ypäjällä Forssantie ja Loimaantie). Tämän kanssa risteää Ypäjän kirkon luona Koskelta tuleva yhdystie 2805 (osoiteniminä Ypäjällä Koskentie ja Kurjenmäentie), jonka ohella toinen keskeinen kunnan sisäinen yhdystie on Valtatieltä 9 Loimaan Metsämaalla alkunsa saava, Ypäjänkylän, Ypäjän kirkonkylän, Kartanonkylän ja Varsanojan kautta Jokioisten Vaulammille johtava yhdystie 2812 (osoiteniminä Ypäjällä Ypäjänkyläntie ja Varsanojantie). Tähän yhtyy vielä Ypäjänkylän Katinhännässä seututieltä 213 Loimaan Kauhanojalla alkunsa saava yhdystie 2815 (osoitenimenä Ypäjällä Katinhännäntie).

Ennen nykyisen valtatien 2 rakentamista valtatien 2 reitti kulki Ypäjällä nykyisen valtatien 10 ja seututien 213 alkuosan reittiä noudatellutta linjausta ja tästä nykyistä Jyvämäentietä Koskentielle ja tätä pitkin jälleen nykyiselle seututielle 213.[17] Tästä matkasta osuus Jokioisten Haapaniemestä Ypäjän Levän Jyvämäkeen rakennettiin 1860-luvulla Vaulammin ja Kurjenmäen kautta kulkeneen vanhemman maantien mäkisen osuuden oikaisemiseksi.

..