Loppi

Loppi (ruots. Loppis) on kunta Kanta-Hämeen maakunnassa. Lopen asukasluku on 8 275, ja siellä on noin 2 100 kotitaloutta. Lopen pinta-ala on 655,99 km2, josta 58,36 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 13,85 asukasta/km2. Vuodesta 1970 vuoteen 1999 väkiluku kasvoi yli 800 hengellä. Asuntoja kunnassa on noin 2 400 ja kesämökkejä noin 3 100. Lopen naapurikunnat ovat Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Karkkila, Riihimäki, Tammela ja Vihti.

Lopen vanha Pyhän Birgitan kirkko eli Santa Pirjo on Suomen vanhimpia puukirkkoja. Se on noin 300 vuotta vanha. Lopen kautta kulkee myös historiallinen Hämeen Härkätie (yhdystiet 2824 ja 2831) kunnan luoteisosassa Pernunnummen alueella.

Jatkosodan loppuvaiheessa 1944 marsalkka Mannerheimin metsästysmaja purettiin Itä-Karjalan Lieksajärveltä. Metsästysmaja pystytettiin uudelleen Lopelle kevät-kesällä 1945, marsalkan itsensä hankkimalle maa-alueelle Puneliajärven rannalle. Lähellä Räyskälää sijaitseva metsästysmaja toimii nykyään matkailunähtävyytenä. Metsästysmajan läheisyydessä sijaitsee mm. kenttävartiomuseo ja tilausravintola.

Lopella on myös Räyskälän lentopaikka, jolla toimii Suomen ilmailuliittoon kuuluva Suomen Urheiluilmailuopisto. Samassa yhteydessä sijaitsee Räyskälän lentokenttärata.

Luonnonnähtävyyksiin kuuluu Komion luonnonsuojelualue, jonka läPI kulkee vaellusreitti Luutaharjun Samo.

Laakasalo Golf on osa Lopen kesäajan palveluita. Sen golfkenttä on kuusiväyläinen par 3 -tason nk. jokamiehen kenttä. Lähellä on myös Laakasalo-motelli. Muut turistien majoituspalvelut Lopella ovat vuokramökkejä.

Lopen Sajaniemessä toimii kesäteatteri, jossa on jo vuodesta 1986 esitetty näytelmiä. Esityskausi on yleensä heinäkuu.

Lopen kunnan vaakunan on suunnitellut erikoistaiteilija Olof Eriksson. Sisäasiainministeriö on vahvistanut vaakunan vuonna 1952 vaakunaselityksellä kilpi aalto-korosteisesti puna–hopeakatkoinen; siinä vuorovärinen raudanmerkki. Vaakunan aaltokorko kuvaa Lopen järvien runsautta, ja raudan merkki Lopen järvistä entisaikaan nostettua järvimalmia.

Kansantarun mukaan, Lopen Kaakkomäellä asui muinoin jättiläisenhahmoinen piru. Kun 1600-luvulla Lopelle rakennettiin kirkko, piru raivostui kun kirkon kelloja alettiin soittaa. Vihaisena piru heitti kirkkoa suurella lohkareella yrittäen murskata kirkon kellotapulin, mutta kivi lensi kirkon yli Tiirinkalliolle Loppijärven rantaan, josta kivi kammettiin järveen. Kivi toi järvessä kuitenkin onnettomuutta, sillä järven vettä juoneet kotieläimet sairastuivat. Tämän huomattuaan kyläläiset kampesivat kiven takaisin kalliolle, ja karjaonni palautui.

..