Vihti
Vihti (ruots. Vichtis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Länsi-Uudellamaalla Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 28 357 ihmistä, ja sen pinta-ala on 567,08 km², josta 45,02 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 54,32 asukasta/km². Vihti sijaitsee noin 50 km Helsingistä Turun suuntaan, Turun moottoritien varrella. Se kuuluu pääkaupunkiseudun vaikutuspiiriin. Kunnan asukkaista noin 4 000 käY päivittäIN pääkaupunkiseudulla töissä.
Vihdin naapurikunnat ovat pohjoisesta myötäpäivään Karkkila, Loppi, Hyvinkää, Nurmijärvi, Espoo, Kirkkonummi, Siuntio, Lohja ja Nummi-Pusula.
Kunta perustettiin vuonna 1867. Vanhimmat kirjalliset merkinnät siitä ovat vuodelta 1433, mutta kuntaa laskee ikänsä Vihdin seurakunnan perustamisesta vuodesta 1507, jolloin ensimmäinen tunnettu kirkkoherra nimitettiin. Tuolta ajalta on myös tiedossa ensimmäisten säteritilojen perustaminen ja kirkon rakentaminen.
Varmaa selitystä kunnan nimestä ei ole, mutta uusimman selityksen mukaan se tulee muinaisgermaanisesta sanasta, joka tarkoittaa noitaa tai tietäjää (velho tai viisas, vrt. englannin witch ja wizard ). Muita selityksiä ovat skandinaavisperäinen sana vight (pyhä) tai suomalainen sana vihti eli vyyhti.
Vihdin suurin järvi on Hiidenvesi ja muinaiseen aikaan se oli merenlahti. Näihin aikoihin järvi oli samalla tasolla merenpinnan kanssa ja oli merkittävä kulkureitti Hämeeseen. Aikojen alussa erämatkaajien reitit kulkivat Vihdin läPI ja historian alussa Vihti sijaitsi rosvo- ja viikinkireittien läheisyydessä, hiisien ja jättiläisten vartioiman Noidanmaan raja-alueella. Nykyään Hiidenvesi ja Lohjanjärvi muodostavat muuten vähävetisen Uudenmaan laajimman vesistöalueen, josta pääsee kanootilla aina Itämerelle saakka.
Väkiluvun kehitysVäkiluku kasvaa jatkuvasti Helsingin läheisyyden ansiosta. Erityisesti lapsiperheet ovat 2000-luvulla muuttaneet ahkerasti Vihtiin, kuten muihinkin pääkaupunkiseudun kehyskuntiin.
Vihti sijaitsee Hiidenveden rannalla. Nummelan toisella puolella on Hiidenvesi ja toisella Enäjärvi.
Päätösvaltaa kunnassa käyttävät kuntalaisten vaaleilla neljäksi vuodeksi kerrallaan valitsema kunnanvaltuusto sekä sen valitsemat hallitus ja lautakunnat. Päätöksiä valmistelee ja toimeenpanee kunnan henkilöstö. Käytännön toiminnan helpottamiseksi toimielimet ovat siirtäneet omaa päätösvaltaansa kunnan viranhaltijoille, linjakysymyksistä ja suurista hankkeista päättävät luottamushenkilöt. Toimielimiä ovat kasvatus- ja koulutus-, keskusvaali-, kulttuuri- ja kansalaistoiminnan-, liikunta-, nuoriso-, perusturva-, tarkastus-, tekninen- ja ympäristölautakunta.
Vuonna 2008 Kauniaisten, Vihdin, ja Karkkilan vaaleissa kokeiltiin sähköistä äänestystä. Käytetyn järjestelmän ongelmat johtivat lukuisiin valituksiin, jotka lopulta johtivat korkeimman hallinto-oikeuden määräykseen uusia vaalit. Vaalit uusittiin 6.9.2009.
Vihti sijaitsee Turkuun johtavan valtatien 1 eli E18-tien varressa Helsingin luoteispuolella ja Lohjan koillispuolella. Lisäksi sen läPI kulkee valtatie 2 Poriin. Matka Helsinkiin on pitempi kuin kehyskunnista keskimäärin.
Busseja Helsingistä Nummelaan ja kirkonkylälle kulkee arkisin keskimäärin 30 minuutin välein. Matka Nummelaan ja Vihdin kirkonkylälle Helsingistä kestää noin 40 MIN . Bussitarjontaa on myös kunnan sisällä ja Lohjan sekä Karkkilan suuntaan, eniten arkisin kouluvuoden aikana. Raideyhteys on Hanko-Riihimäki -radalle, jolla liikennöi tavarajunia.
Nummelaan rakennettiin lentokenttä välirauhan aikaan. Se oli sotilaskäytössä sota-ajan ja on 1950-luvulta alkaen ollut vilkas harrasteilmailun, erityisesti purjelennon, tukipaikka. Kenttä rakennettiin Nummelanharjulle, ja sen ympäristössä on vielä runsaasti sodanaikaisia juoksuhautoja ja lentokoneiden suojapaikkoja. Talvina 2007, 2008, 2009 ja 2010 kentälle tehtiin luistinrata.
Vihti (ruots. Vichtis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Länsi-Uudellamaalla Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 28 357 ihmistä, ja sen pinta-ala on 567,08 km², josta 45,02 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 54,32 asukasta/km². Vihti sijaitsee noin 50 km Helsingistä Turun suuntaan, Turun moottoritien varrella. Se kuuluu pääkaupunkiseudun vaikutuspiiriin. Kunnan asukkaista noin 4 000 käY päivittäIN pääkaupunkiseudulla töissä.
Vihdin naapurikunnat ovat pohjoisesta myötäpäivään Karkkila, Loppi, Hyvinkää, Nurmijärvi, Espoo, Kirkkonummi, Siuntio, Lohja ja Nummi-Pusula.
Kunta perustettiin vuonna 1867. Vanhimmat kirjalliset merkinnät siitä ovat vuodelta 1433, mutta kuntaa laskee ikänsä Vihdin seurakunnan perustamisesta vuodesta 1507, jolloin ensimmäinen tunnettu kirkkoherra nimitettiin. Tuolta ajalta on myös tiedossa ensimmäisten säteritilojen perustaminen ja kirkon rakentaminen.
Varmaa selitystä kunnan nimestä ei ole, mutta uusimman selityksen mukaan se tulee muinaisgermaanisesta sanasta, joka tarkoittaa noitaa tai tietäjää (velho tai viisas, vrt. englannin witch ja wizard ). Muita selityksiä ovat skandinaavisperäinen sana vight (pyhä) tai suomalainen sana vihti eli vyyhti.
Vihdin suurin järvi on Hiidenvesi ja muinaiseen aikaan se oli merenlahti. Näihin aikoihin järvi oli samalla tasolla merenpinnan kanssa ja oli merkittävä kulkureitti Hämeeseen. Aikojen alussa erämatkaajien reitit kulkivat Vihdin läPI ja historian alussa Vihti sijaitsi rosvo- ja viikinkireittien läheisyydessä, hiisien ja jättiläisten vartioiman Noidanmaan raja-alueella. Nykyään Hiidenvesi ja Lohjanjärvi muodostavat muuten vähävetisen Uudenmaan laajimman vesistöalueen, josta pääsee kanootilla aina Itämerelle saakka.
Väkiluvun kehitysVäkiluku kasvaa jatkuvasti Helsingin läheisyyden ansiosta. Erityisesti lapsiperheet ovat 2000-luvulla muuttaneet ahkerasti Vihtiin, kuten muihinkin pääkaupunkiseudun kehyskuntiin.
Vihti sijaitsee Hiidenveden rannalla. Nummelan toisella puolella on Hiidenvesi ja toisella Enäjärvi.
Päätösvaltaa kunnassa käyttävät kuntalaisten vaaleilla neljäksi vuodeksi kerrallaan valitsema kunnanvaltuusto sekä sen valitsemat hallitus ja lautakunnat. Päätöksiä valmistelee ja toimeenpanee kunnan henkilöstö. Käytännön toiminnan helpottamiseksi toimielimet ovat siirtäneet omaa päätösvaltaansa kunnan viranhaltijoille, linjakysymyksistä ja suurista hankkeista päättävät luottamushenkilöt. Toimielimiä ovat kasvatus- ja koulutus-, keskusvaali-, kulttuuri- ja kansalaistoiminnan-, liikunta-, nuoriso-, perusturva-, tarkastus-, tekninen- ja ympäristölautakunta.
Vuonna 2008 Kauniaisten, Vihdin, ja Karkkilan vaaleissa kokeiltiin sähköistä äänestystä. Käytetyn järjestelmän ongelmat johtivat lukuisiin valituksiin, jotka lopulta johtivat korkeimman hallinto-oikeuden määräykseen uusia vaalit. Vaalit uusittiin 6.9.2009.
Vihti sijaitsee Turkuun johtavan valtatien 1 eli E18-tien varressa Helsingin luoteispuolella ja Lohjan koillispuolella. Lisäksi sen läPI kulkee valtatie 2 Poriin. Matka Helsinkiin on pitempi kuin kehyskunnista keskimäärin.
Busseja Helsingistä Nummelaan ja kirkonkylälle kulkee arkisin keskimäärin 30 minuutin välein. Matka Nummelaan ja Vihdin kirkonkylälle Helsingistä kestää noin 40 MIN . Bussitarjontaa on myös kunnan sisällä ja Lohjan sekä Karkkilan suuntaan, eniten arkisin kouluvuoden aikana. Raideyhteys on Hanko-Riihimäki -radalle, jolla liikennöi tavarajunia.
Nummelaan rakennettiin lentokenttä välirauhan aikaan. Se oli sotilaskäytössä sota-ajan ja on 1950-luvulta alkaen ollut vilkas harrasteilmailun, erityisesti purjelennon, tukipaikka. Kenttä rakennettiin Nummelanharjulle, ja sen ympäristössä on vielä runsaasti sodanaikaisia juoksuhautoja ja lentokoneiden suojapaikkoja. Talvina 2007, 2008, 2009 ja 2010 kentälle tehtiin luistinrata.
..