Kirkkonummi
Kirkkonummi (ruots. Kyrkslätt) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudellamaalla.
Kirkkonummi on pääkaupunkiseudun läntinen kehyskunta Suomenlahden rannikolla. Idässä Kirkkonummea reunustaa Espoo ja pääkaupunkiseutu. Muut naapurikunnat ovat Vihti ja Siuntio. Kirkkonummella on lisäksi merellä rajaa Inkoon kanssa. Kunnassa asuu 36 965 ihmistä ja sen pinta-ala on 1 016,01 neliökilometriä, josta 27,61 neliökilometriä on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 101 asukasta neliökilometriä kohden. Kunta on kaksikielinen. Enemmistönä 77,9 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 18,2 prosenttia ruotsia.
Syksyllä 2008 julkistetussa Valittujen Palojen lapsiperheille kohdistetussa kyselyssä Kirkkonummen kunta sijoittui koko Suomen tasolla 10 parhaan joukkoon, Uudellamaalla se oli toinen. Koulutustaso on kirkkonummelaisilla Suomen viidenneksi korkein.
Kunnan nimi tulee arvatenkin 700 vuotta vanhasta Kirkkonummen kirkosta, joka sijaitsee mäen päällä kuntakeskuksessa. Kirkkonummen ydinkeskusta on kunnan kokoon nähden varsin pieni ja siellä on lyhyet kävelymatkat. Keskusta on rakentunut 1950-luvulta lähtien ja koostuu pääasiassa harmaista, väljästi sijoitelluista betonirakennuksista. Keskustaa kuitenkin uudistetaan parhaillaan kaiken aikaa.
Kirkkonummi on lähellä pääkaupunkiseutua: Etäisyys kuntakeskuksesta Helsingin keskustaan on yli 30 kilometriä, kunnan itärajalta vain 20 kilometriä. Ajoaika kuntakeskuksesta Helsingin keskustaan on noin 30 minuuttia. Kantatie 51:n parantaminen moottoritieksi Kivenlahden ja Munkinmäen liittymän välillä on käynnissä. Juna- ja bussiyhteydetkin pääkaupunkiseudulle ovat hyvät, junalla matka Helsingin keskustaan kestää 31–45 minuuttia ja bussilla 30–45 minuuttia. Enemmistö asukkaista matkustaa päivittäIN pääkaupunkiseudulle työhön. Kirkkonummi kuuluu HSL-alueeseen, jossa juna- ja bussilippujen hinnat korreloituvat muuhun pääkaupunkiseutuun.
Suurimmat asutuskeskukset kunnassa ovat Kirkkonummen kirkonkylä (kuntakeskus), Gesterby, Masala, Veikkola (pohjoisin keskus), Kantvik (meren läheisyydessä) ja meren rannalla oleva Upinniemen sotilasalue. Näiden lisäksi Kirkkonummella on kymmeniä pieniä kyliä.
Keskiajalla 1200-luvulla alkoi Kirkkonummelle muuttaa lännestä uusia Ruotsista peräisin olevia asukkaita. He olivat kristittyjä, jotka rakensivat vähitellen kirkon jumalanpalveluksia varten. Eräs valtakunnan tärkeimmistä teistä, Suuri maantie Turun ja Viipurin välillä vedettiin Kirkkonummen läPI 1300-luvulla noudattaen suunnilleen samaa linjausta kuin Kuninkaantiellä on nykyään. Espoo erosi Kirkkonummen seurakunnasta vuonna 1458.
Jatkosodan jälkeen Neuvostoliitto vuokrasi Moskovan välirauhansopimuksen mukaisesti osan Kirkkonummea ja lähikuntia käsittäneen Porkkalan vuokra-alueen vuonna 1944 50 vuodeksi. Sinne sijoitettiin merivoimien tukikohta. Neuvostoliitto kuitenkin palautti Porkkalan alueen jo vuonna 1956. Puna-armeijan tukikohdan aikana Porkkalassa on arvioitu olleen noin 20 000–30 000 asukasta. Neuvostosotilaiden tähystyspaikka sijaitsi Espoonlahden rannalla Majvikin tornissa, lähellä Espoon rajaa.
Jälkiä näiltä ajoilta on edelleen olemassa, jos tietää mistä ja mitä etsiä. Näitä ovat betonibunkkerit, muut rakennelmat ja jopa lentotukikohdan jäänteet. Muita tutustumisen arvoisia paikkoja Kirkkonummella ovat muinainen kivikirkko kuntakeskuksessa, Haapajärven kylän kaunis puukirkko ja Hvitträskin kansallisromanttinen kartano Luomassa. Kartanon rakensivat asuinpaikakseen kolme kuuluisaa suomalaista arkkitehtia: Eliel Saarinen, Herman Gesellius ja Armas Lindgren.
Kartanon maille on rakennettu myös suosittu Sundsbergin asuinalue. Sen liepeillä sijaitseva Sipulin leirintäkeskus sijaitsee aivan Espoonlahden vastarannalla – ja sen kalliot ovat unelma.
Kirkkonummi (ruots. Kyrkslätt) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudellamaalla.
Kirkkonummi on pääkaupunkiseudun läntinen kehyskunta Suomenlahden rannikolla. Idässä Kirkkonummea reunustaa Espoo ja pääkaupunkiseutu. Muut naapurikunnat ovat Vihti ja Siuntio. Kirkkonummella on lisäksi merellä rajaa Inkoon kanssa. Kunnassa asuu 36 965 ihmistä ja sen pinta-ala on 1 016,01 neliökilometriä, josta 27,61 neliökilometriä on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 101 asukasta neliökilometriä kohden. Kunta on kaksikielinen. Enemmistönä 77,9 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 18,2 prosenttia ruotsia.
Syksyllä 2008 julkistetussa Valittujen Palojen lapsiperheille kohdistetussa kyselyssä Kirkkonummen kunta sijoittui koko Suomen tasolla 10 parhaan joukkoon, Uudellamaalla se oli toinen. Koulutustaso on kirkkonummelaisilla Suomen viidenneksi korkein.
Kunnan nimi tulee arvatenkin 700 vuotta vanhasta Kirkkonummen kirkosta, joka sijaitsee mäen päällä kuntakeskuksessa. Kirkkonummen ydinkeskusta on kunnan kokoon nähden varsin pieni ja siellä on lyhyet kävelymatkat. Keskusta on rakentunut 1950-luvulta lähtien ja koostuu pääasiassa harmaista, väljästi sijoitelluista betonirakennuksista. Keskustaa kuitenkin uudistetaan parhaillaan kaiken aikaa.
Kirkkonummi on lähellä pääkaupunkiseutua: Etäisyys kuntakeskuksesta Helsingin keskustaan on yli 30 kilometriä, kunnan itärajalta vain 20 kilometriä. Ajoaika kuntakeskuksesta Helsingin keskustaan on noin 30 minuuttia. Kantatie 51:n parantaminen moottoritieksi Kivenlahden ja Munkinmäen liittymän välillä on käynnissä. Juna- ja bussiyhteydetkin pääkaupunkiseudulle ovat hyvät, junalla matka Helsingin keskustaan kestää 31–45 minuuttia ja bussilla 30–45 minuuttia. Enemmistö asukkaista matkustaa päivittäIN pääkaupunkiseudulle työhön. Kirkkonummi kuuluu HSL-alueeseen, jossa juna- ja bussilippujen hinnat korreloituvat muuhun pääkaupunkiseutuun.
Suurimmat asutuskeskukset kunnassa ovat Kirkkonummen kirkonkylä (kuntakeskus), Gesterby, Masala, Veikkola (pohjoisin keskus), Kantvik (meren läheisyydessä) ja meren rannalla oleva Upinniemen sotilasalue. Näiden lisäksi Kirkkonummella on kymmeniä pieniä kyliä.
Keskiajalla 1200-luvulla alkoi Kirkkonummelle muuttaa lännestä uusia Ruotsista peräisin olevia asukkaita. He olivat kristittyjä, jotka rakensivat vähitellen kirkon jumalanpalveluksia varten. Eräs valtakunnan tärkeimmistä teistä, Suuri maantie Turun ja Viipurin välillä vedettiin Kirkkonummen läPI 1300-luvulla noudattaen suunnilleen samaa linjausta kuin Kuninkaantiellä on nykyään. Espoo erosi Kirkkonummen seurakunnasta vuonna 1458.
Jatkosodan jälkeen Neuvostoliitto vuokrasi Moskovan välirauhansopimuksen mukaisesti osan Kirkkonummea ja lähikuntia käsittäneen Porkkalan vuokra-alueen vuonna 1944 50 vuodeksi. Sinne sijoitettiin merivoimien tukikohta. Neuvostoliitto kuitenkin palautti Porkkalan alueen jo vuonna 1956. Puna-armeijan tukikohdan aikana Porkkalassa on arvioitu olleen noin 20 000–30 000 asukasta. Neuvostosotilaiden tähystyspaikka sijaitsi Espoonlahden rannalla Majvikin tornissa, lähellä Espoon rajaa.
Jälkiä näiltä ajoilta on edelleen olemassa, jos tietää mistä ja mitä etsiä. Näitä ovat betonibunkkerit, muut rakennelmat ja jopa lentotukikohdan jäänteet. Muita tutustumisen arvoisia paikkoja Kirkkonummella ovat muinainen kivikirkko kuntakeskuksessa, Haapajärven kylän kaunis puukirkko ja Hvitträskin kansallisromanttinen kartano Luomassa. Kartanon rakensivat asuinpaikakseen kolme kuuluisaa suomalaista arkkitehtia: Eliel Saarinen, Herman Gesellius ja Armas Lindgren.
Kartanon maille on rakennettu myös suosittu Sundsbergin asuinalue. Sen liepeillä sijaitseva Sipulin leirintäkeskus sijaitsee aivan Espoonlahden vastarannalla – ja sen kalliot ovat unelma.
..