Nurmijärvi

Nurmijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 40 061 ihmistä. Nurmijärven pinta-ala on 367,26 km², josta 5,4 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 110,7 asukasta/km². Tuloveroprosentti on 19%. Nurmijärven vaakuna on sinipohjainen, jossa on allekkain 2+3+2 vaaleatukkaista miestä, eli seitsemän veljestä.

Nurmijärvi on yksi ns. pääkaupunkiseudun kehyskunnista ja sen naapurikuntia ovat Espoo, Vantaa, Tuusula, Hyvinkää ja Vihti. Se sijaitsee nopeiden henkilöautoyhteyksien päässä Helsingistä, jonne matka Klaukkalasta kestää noin 30 minuuttia ja Helsinki-Vantaan lentoasemalle 25 minuuttia. Myös busseja Helsinkiin kulkee erityisesti Klaukkalasta melko tiheästi moottoritietä pitkin.

Nurmijärvi on väkiluvultaan Suomen suurin kunta, joka ei käytä itsestään kaupunki-nimitystä.

Nykyisen Nurmijärven alueella oli asutusta jo esihistoriallisella ajalla, johon viittaavat arkeologiset löydöt ajoittuvat ajalle 4500–3500 eaa. Keskiajalle tultaessa alueella ei ollut vakituista asutusta, mutta myöhemmin asutus levittäytyi sekä Hämeestä että rannikolta siten, että vuonna 1540 kyliä oli viisitoista ja niissä taloja 115. Hallinnollisesti Nurmijärvi on muodostunut yhdistämällä alueita Lopen, Vihdin ja Helsingin pitäjistä. Itsenäinen seurakunta oli muodostettu jo 1605 ja Nurmijärven hallintopitäjä syntyi vuonna 1775, jolloin alueen asukasluku oli 1471. Hyvinkää erosi emopitäjästään Nurmijärvestä omaksi kunnakseen 1917 ja Siippoon kylä liitettiin Tuusulaan 1931. Nimensä kunta on saanut keskellä pitäjää sijainneesta järvestä, joka kuivatettiin osittain 1920-luvulla ja kokonaan 1950-luvun lopulla. Toinen suurehko kuivatettu järvi on ollut Perttulassa sijainnut Kuhajärvi. Peltojen osuus kokonaispinta-alasta on Nurmijärvellä suurempi kuin monessa muussa Suomen kunnassa.

Ensimmäiset teollisuuslaitokset syntyivät 1800-luvun lopulla, joukossa myös apteekkari Albin Koposen Nurmijärvelle vuonna 1899 perustama Suomen ensimmäinen lääketehdas. Lääketehtaan päätuotteina oli alvejuuren juurakosta uutettu filisiini, jota myytiin Filisiini ja Filicon nimisinä lapamatolääkkeinä. Tehtaan tuottamaa filisiiniä myytiin kapseloituna Kiinaan ja Amerikkaan asti. Nykyisin kauppa, liikenne sekä muut palvelut työllistävät kaksi kolmennesta, teollisuus ja rakentaminen vajaan kolmanneksen ja maatalous runsaat 3% väestöstä. Suurimpia yksittäisiä työnantajia ovat Altia Oyj ja Teknos Oy Rajamäellä, Polimoon Oy Klaukkalassa sekä Korsisaari Oy.

Nurmijärven huomattavimpia maatiloja ovat olleet Numlahden ja Raalan kartanot.

Kunnan kolme suurinta taajamaa ovat Klaukkala, Kirkonkylä ja Rajamäki. Näihin taajamiin ja niiden liepeille on kohdistunut 2000-luvulla voimakasta muuttoliikettä erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvien lapsiperheiden osalta. Väkiluvun kasvaessa taajamat ovat saaneet yhä enemmän kaupunkimaisia piirteitä. Näissä taajamissa asuu 75 % kunnan asukkaista, haja-asutuskin on Nurmijärvellä yleistä.

Nurmijärven nimikkolintu on palokärki (Dryocopus martinus), nimikkoeläIN on mäyrä (Meles meles), nimikkokasvi on kivikkoalvejuuri (Dryopteris filix-mas). Kiljavalla sijaitsee kirkasvetinen ja laskuojaton Sääksjärvi, jonka vesi vaihtuu maaperän kautta. Se on itse asiassa Suomen suurin lähde, jota koristavat poikkeuksellisen upeat hiekkarannat. Kaikkiaan Nurmijärven alueella on vain vähän järviä: Valkjärvi Klaukkalan luoteispuolella, Vaaksinjärvi Röykässä ja Herustenjärvet kunnan pohjoispäässä. Pieni osa Vihtijärveä on Nurmijärven luoteiskulmassa.

Palojoen kylässä on vuodesta 1953 lähtien vietetty Taaborinvuoren Kivi-juhlia Aleksis Kiven kunniaksi. Ensimmäinen juhla järjestettiin teatterinjohtaja Vilho Siivolan aloitteesta.

Muutaman kilometrin päässä kirkonkylästä, Helsinki-Hämeenlinna -moottoritien ja vanhan kolmostien välissä, sijaitsee vuonna 2001 valmistunut tanssihalli Ruusulinna.

..