Lappajärvi

Lappajärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Lappajärvellä asuu 3 431 ihmistä, ja sen pinta-ala on 523,73 km2, josta 102,89 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 8,15 asukasta/km2. Lappajärven rantaviivaa kunnan alueella 124 kilometriä. Vapaa-ajan asuntoja Lappajärvellä on 1 020. Lappajärvellä sijaitsee myös kylpylä Kivitippu. Sen läheisyydestä löytyy golfkenttä, jonka omistajaseurana toimii Järviseudun golfseura. Lappajärven naapurikunnat ovat Alajärvi, Evijärvi, Kauhava, Lapua, Veteli ja Vimpeli

Kunnalle nimen antanut Lappajärvi sai alkunsa meteoriitin törmättyä paikkaan. Järveä pidettiin kauan muinaisen tulivuoren kraatterina, mutta dosentti Martti Lehtinen todisti väitöskirjallaan sen syntyneen valtavan meteoriitin törmäyksen vaikutuksesta. Suurella nopeudella tapahtunut arviolta 0,5–1 kilometrin läpimittaisen kappaleen törmäys synnytti valtavan räjähdyksen, jonka voima oli 80 gigatonnia eli noin 6 miljoonaa Hiroshiman atomipommia. Noin 200 kilometrin säteellä kaikki maanpinnan yllä oleva elollinen, eläimet ja kasvit hävisivät. 70 kilometrin säteellä satoi jopa talon kokoisia kivenjärkäleitä. Noin 350 kilometrin päässä eli Helsinkiä vastaavalla etäisyydellä Lappajärvestä kuoli vielä suurin osa elollisista, ja vasta 650 kilometrin päässä nykyisen Inarin seuduilla eläimiä selvisi vahingoittumattomina.

Meteoriitin tai asteroidin törmäyksestä kertovat meteoriitin paineen ja kuumuuden vaikutuksesta sulaneet kivet. Lappajärveltä on löydetty niin sanottua impaktilasia, sueviittia ja törmäyksen rikkomaa kiveä, breksiaa. Kärnäiitti on sulaneen ja rikkoutuneen kiven seosta, joka on jähmettynyt kiinteäksi. Liitukaudella noin 73 miljoonan vuoden ikäiseksi arvioitua meteoriittikraatteria on kartoitettu muun muassa painovoimamittauksella. Koska Lappajärvi on niin vanha, törmäyskraatterin muoto ei Maan päällä ole selvä kuin esimerkiksi Etelä-Saksassa olevan Nördlinger Riesin.

Lappajärven murre kuulostaa vahvasti savolaisperäiseltä ja Lappajärvi kuuluu viimeisinä paikkakuntina ns. savolaiskiilaan, joka ulottuu Kortesjärvelle saakka keskipohjalaisen ja eteläpohjalaisen murrealueen välissä. Siinä on selviä eteläpohjalaisia vaikutteita muun muassa intonaatiossa. Järviseudulla ei esiinny yleisgeminaatiota, joka on tyypillinen, joskin nuori ilmiö lähes kaikissa muissa savolaismurteissa.

..