Sysmä

Sysmä on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Kunnassa asuu vakituisesti 4 291 ihmistä (31.1.2011). Sysmän pinta-ala on 936,29 km², josta 269,13 km² muodostuu vesistöistä. Vuoteen 1997 saakka se kuului Mikkelin lääniin.

Sysmän naapurikuntia ovat Asikkala, Hartola, Heinola, Kuhmoinen, Luhanka ja Padasjoki.

Sysmä sijaitsee Päijänteen itärannalla suunnilleen Jyväskylän ja Lahden puolivälissä. Huomattava piirre Sysmässä on sen vapaa-ajan asuntojen ja asukkaiden valtava määrä. Sysmä sijoittui vuonna 2002 kahdeksannelletoista sijalle Suomen kunnista vapaa-ajan asukkaiden määrässä ja väkilukuun suhteutettuna oli ensimmäinen. Sysmän asukasmäärä yli kolminkertaistuu kesäisin ja tämä on luonut runsaasti kesätapahtumia kuten Sysmän Suvisoiton, Sysmän kirjakyläpäivät.

Sysmä oli ensimmäisiä kiinteän ja maata viljelevän asutuksen pesäkkeitä Päijänteen itäpuolella. Sysmästä tunnetaan rautakauteen ajoittuvia arkeologisia löytöjä, ja keskiajalla se oli yksi Päijät-Hämeen keskuksista.

Sysmän alue oli varhaiskeskiajalla hämäläisten ja karjalaisten väLISTä rajaseutua, satojen vuosien aikana tehtiin alueella useita rajankäyntejä. Sysmän vanhin asutus on hämäläistä, hämäläiset ovat tulleet Vanajaveden ympäristöstä, lähinnä Sääksmäen alueelta. Myöhemmin alueelle saapuivat savo-karjalaiset. Keskiajan lopulla Sysmä kuului Hämeenlinnan linnalääniin, vuodesta 1634 alkaen Hämeenlääniin, Yliseen kihlakuntaan. Läänijakoa uudistettaessa vuodesta 1747 alkaen Sysmä kuului Kymenkartanon lääniin, Savon Yliseen kihlakuntaan. Mikkelin läänin perustamisen jälkeen 1831, Sysmä liitettiin siihen.

Sysmässä oli vähäistä teollisuutta jo 1800-luvun alkupuolella, jolloin toimintansa aloitti Liikolan Viiruniemen sulatto, joka valmisti mustia, melko suurikokoisia lasipulloja. Sysmän kirkon läheisyydessä aloitti toimintansa Padasjokilaisen kapteeni Laguksen perustama värjäämö 1830-luvulla. 1873 pitäjässä toimi itse kasvattamistaan haapapuista höylätyistä lastuista kartiineja, eli akkunan varjostimia valmistava tehdas, joka valmisti myös pieniä apteekeissa käytettäviä astioita. Apteekkari Knut Viktor Sahlberg perusti kahvitehtaan n. 1873, tehdas valmisti kahvia oman maan tuotteista ja kasviksista, kahvia kiitettiin erinomaisen hyväksi ja hintakin oli halpa. Kahvia vietiin muihinkin pitäjiin. Apteekkarilla oli useita apulaisia kahvia valmistamassa. Vuonna 1873 Sysmään perustettiin kauppiaiden M. Tevalinin ja V. Burgmanin toimesta lankarulla tehdas Huitilan puustellin alueelle. Tehtaassa oli 12 rullasorvia, silityskone ja kolme sirkkeliä. Tehdas vei rullia suuret määrät ulkomaille. Tehdas valmisti myös huonekaluja. Tehdas lopetti toimintansa 1878 mennen konkurssiin.

Suurten katovuosien aikana, vuonna 1866 ainakin joka neljäs sysmäläinen sairastui liikkeellä olevaan hermokuumeeseen, johon kuoli pitäjässä 177 ihmistä. Seuraavana vuonna, 1867 tuli isorokko, hinkuyskä ja tulirokko. Vuonna 1868 lavantauti surmasi 456 ihmistä.

Sysmään sijoittuvasta fiktiosta voidaan mainita Jalmari Finnen 1600-luvusta kertova näytelmä Sysmäläinen (1910), joka filmatisoitiin vuonna 1938 samannimiseksi elokuvaksi. Historiallinen komedia sijoittuu suureksi osaksi Sysmään, joskin kuvaukset tehtiin todellisuudessa Heinolassa.

Päijätsalo on noin 300 hehtaarin kokoinen saari, josta osa kuuluu Päijänteen kansallispuistoon. Päijätsalon korkeimpaan kohtaan on rakennettu jo vuonna 1899 näkötorni, josta avautuu hieno näköala Päijänteen suurimmalle selälle, Tehinselälle. Tunnettu on myös siirtolohkare, Onkiniemen liikkuva kivi

Suvi-Pinx on vuodesta 1970 järjestetty suomalaisen nykytaiteen kesäkatselmus. Vuodesta 1986 Sysmässä on järjestetty monitaiteinen maaseutufestivaali Sysmän Suvisoitto.

Sysmässä on myös vanha, kaunis Pyhän Olavin kivikirkko ja Hovilan, Nordenlundin, Suurkylän kartanot sekä Virtaan Vanha-Kartano.

..