Padasjoki
Padasjoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Seurakunta on perustettu vuonna 1442. Padasjoki on ollut emäpitäjä, johon naapurikunnat (viimeiseksi Kuhmoinen 1800-luvulle asti) ovat kuuluneet.
Padasjoen naapurikuntia ovat Asikkala, Hämeenlinna, Kangasala, Kuhmoinen, Pälkäne ja Sysmä.
Pata ja joki ovat Padasjoen kunnan vaakunassa perustuen ajatukseen, että padat ovat kirkon ohi virtaavan Padasjoen pyörteitä. Toinen teoria kunnan nimestä nojaa saamelaissanaan palas polku, koska joki on ollut tärkeä vesitie jo ennen hämäläisten leviämistä. Padasjoen murteessa nimittäIN käytettiin 1900-luvun alkupuolelle saakka l-äännettä paikoissa, joissa nykysuomessa kirjoitetaan d.
Kunta rajautuu itäisellä neljästä sivustaan Päijänteeseen. Padasjoen alueella sijaitsee Päijänteen kansallispuisto sekä suurin Päijänteen saarista, Virmaila.
Padasjoella on useita satoja järviä, jotka laskevat kahteen eri vesistöön: Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöihin. Vesijako laskee näihin molempiin. Maastossa näkyvät hyvin jääkauden vaikutukset luontoon: paikkakunnalla on paljon harjuja ja harjusaaria (kuten Kelvenne) sekä jääkauden niihin jättämiä muodostumia kuten suppia ja irtolohkareita.
Kunnan keskustaajama poikkeaa merkittävästi mallista, jossa peruspalvelut sijaitsevat yhdellä pääkadulla. Padasjoen keskusta on kolmiomainen alue, jossa sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä toisistaan linja-autoaseman alue, kirkon ja terveyskeskuksen alue sekä Kauppatien liikekeskus. Merkittäviä kaupan palveluita sijoittuu myös Taulun kylään ja kesäisin Laivarantaan. Molempiin on Padasjoen linja-autoasemalta noin kaksi kilometriä matkaa. Kunnan keskustaajaman maisemaan kuuluu harjuja, kirkon länsipuolinen lampi ja lammen Päijänteeseen yhdistävä joki.
Padasjoen halki kulkee Lahden ja Jämsän välinen valtatie 24 (entinen valtatie 4), josta erkanee Taulun kylässä Hämeenlinnaan vievä kantatie 53.
Padasjoella on asuttu kivikaudelta asti ja paikkakunnalla sijaitsee myös linnavuoria. Maakeskenlahdelta on ammoisista ajoista kaivettu järvimalmia.
Paikkakunnalla on taisteltu eräät nuijasodan verisimmistä taisteluista ja se oli vuoden 1918 sodan punaisten ja valkoisten rintamalinjojen rajapitäjä, jonka asukkaat kärsivät paljon. Nyystölän kylässä käytiin yksi nuijasodan ratkaisevista taisteluista, ja romantisoidun perimätiedon mukaan taistelutantereena olleen pellon ojat täyttyivät verestä. Kapinoinnin seurauksena talonpoikien maita jaettiin kartanoiksi, joita paikkakunnalla on lukuisia, usein useampia kylässä.
Padasjoen perinneruokiin kuuluu perunavelli (keitto) ja suolakala, jota syödään ruis-reikäleivän kera. Perinteisesti ruokajuomana on sahti, jota paikkakunnalla tehdään edelleen.
Padasjoen asukasluku pienenee. Vielä 1990-luvulla siellä asui yli 4 000 henkeä, vuonna 2007 3 553. Toisaalta paikkakunnalla on yli 6 000 vapaa-ajan asuntoa. Seurauksena kartanoasutuksesta pieni osa väestöstä on puhunut äidinkielenään ruotsia 1900-luvun lopulle saakka.
Padasjoki sijaitsee valtatien 24 ja kantatien 53 risteyksessä. Valtatie 24:n varrella sijaitsevat Taulun ja Arrakosken pikavuoropysäkit.
Kirkonkylällä on linja-autoasema, jota käyttävät Lahden, Hämeenlinnan ja Tampereen vakiovuorot sekä Padasjoen, Hyvinkään ja Helsingin välinen yhteys. Koiviston Auton pikavuorot ovat 2. kesäkuuta 2008 alkaen pysähtyneet kirkonkylän sijasta noin kaksi kilometriä lännempänä eli Taulun kylässä. Vakiovuoroista Taulun kautta ajetaan Padasjoen ja Lammin sekä Padasjoen ja Tampereen väliset yhteydet sekä osa kunnan sisäisistä reittivuoroista.
Kunnassa pitää kotipaikkaa Niemisen Linjat, joka harjoittaa linja-autoliikennettä Padasjoen ja Lahden sekä Padasjoen ja Hämeenlinnan välillä. Sunnuntaisin Lahden ja Padasjoen välisiä vakiovuoroja liikennöi Kuljetusliike Rajamäki.
Lähin rautatieasema on noin 50 kilometrin päässä sijaitseva Lahden rautatieasema. Hämeenlinnan ja Jämsän rautatieasemille on matkaa kumpaankin noin 65 kilometriä ja Oriveden rautatieasemalle noin 75 kilometriä.
Tampere-Pirkkalan lentoasema sijaitsee noin 110 kilometrin päässä ja Helsinki-Vantaan lentoasema noin 145 kilometrin päässä. Lisäksi noin 35 kilometrin etäisyydellä Asikkalan Vesivehmaalla sijaitsee Lahti-Vesivehmaan lentopaikka, jonne ei kuitenkaan ole säännöllistä matkustajaliikennettä.
Kesäaikaan Padasjoelta liikennöi sisävesilaiva Vääksyyn, Sysmään, Kelventeeseen, Virmailaan ja Kuhmoisiin. Lisäksi osa Jyväskylän ja Lahden välisistä laivavuoroista pysähtyy Padasjoella.
Padasjoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Seurakunta on perustettu vuonna 1442. Padasjoki on ollut emäpitäjä, johon naapurikunnat (viimeiseksi Kuhmoinen 1800-luvulle asti) ovat kuuluneet.
Padasjoen naapurikuntia ovat Asikkala, Hämeenlinna, Kangasala, Kuhmoinen, Pälkäne ja Sysmä.
Pata ja joki ovat Padasjoen kunnan vaakunassa perustuen ajatukseen, että padat ovat kirkon ohi virtaavan Padasjoen pyörteitä. Toinen teoria kunnan nimestä nojaa saamelaissanaan palas polku, koska joki on ollut tärkeä vesitie jo ennen hämäläisten leviämistä. Padasjoen murteessa nimittäIN käytettiin 1900-luvun alkupuolelle saakka l-äännettä paikoissa, joissa nykysuomessa kirjoitetaan d.
Kunta rajautuu itäisellä neljästä sivustaan Päijänteeseen. Padasjoen alueella sijaitsee Päijänteen kansallispuisto sekä suurin Päijänteen saarista, Virmaila.
Padasjoella on useita satoja järviä, jotka laskevat kahteen eri vesistöön: Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöihin. Vesijako laskee näihin molempiin. Maastossa näkyvät hyvin jääkauden vaikutukset luontoon: paikkakunnalla on paljon harjuja ja harjusaaria (kuten Kelvenne) sekä jääkauden niihin jättämiä muodostumia kuten suppia ja irtolohkareita.
Kunnan keskustaajama poikkeaa merkittävästi mallista, jossa peruspalvelut sijaitsevat yhdellä pääkadulla. Padasjoen keskusta on kolmiomainen alue, jossa sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä toisistaan linja-autoaseman alue, kirkon ja terveyskeskuksen alue sekä Kauppatien liikekeskus. Merkittäviä kaupan palveluita sijoittuu myös Taulun kylään ja kesäisin Laivarantaan. Molempiin on Padasjoen linja-autoasemalta noin kaksi kilometriä matkaa. Kunnan keskustaajaman maisemaan kuuluu harjuja, kirkon länsipuolinen lampi ja lammen Päijänteeseen yhdistävä joki.
Padasjoen halki kulkee Lahden ja Jämsän välinen valtatie 24 (entinen valtatie 4), josta erkanee Taulun kylässä Hämeenlinnaan vievä kantatie 53.
Padasjoella on asuttu kivikaudelta asti ja paikkakunnalla sijaitsee myös linnavuoria. Maakeskenlahdelta on ammoisista ajoista kaivettu järvimalmia.
Paikkakunnalla on taisteltu eräät nuijasodan verisimmistä taisteluista ja se oli vuoden 1918 sodan punaisten ja valkoisten rintamalinjojen rajapitäjä, jonka asukkaat kärsivät paljon. Nyystölän kylässä käytiin yksi nuijasodan ratkaisevista taisteluista, ja romantisoidun perimätiedon mukaan taistelutantereena olleen pellon ojat täyttyivät verestä. Kapinoinnin seurauksena talonpoikien maita jaettiin kartanoiksi, joita paikkakunnalla on lukuisia, usein useampia kylässä.
Padasjoen perinneruokiin kuuluu perunavelli (keitto) ja suolakala, jota syödään ruis-reikäleivän kera. Perinteisesti ruokajuomana on sahti, jota paikkakunnalla tehdään edelleen.
Padasjoen asukasluku pienenee. Vielä 1990-luvulla siellä asui yli 4 000 henkeä, vuonna 2007 3 553. Toisaalta paikkakunnalla on yli 6 000 vapaa-ajan asuntoa. Seurauksena kartanoasutuksesta pieni osa väestöstä on puhunut äidinkielenään ruotsia 1900-luvun lopulle saakka.
Padasjoki sijaitsee valtatien 24 ja kantatien 53 risteyksessä. Valtatie 24:n varrella sijaitsevat Taulun ja Arrakosken pikavuoropysäkit.
Kirkonkylällä on linja-autoasema, jota käyttävät Lahden, Hämeenlinnan ja Tampereen vakiovuorot sekä Padasjoen, Hyvinkään ja Helsingin välinen yhteys. Koiviston Auton pikavuorot ovat 2. kesäkuuta 2008 alkaen pysähtyneet kirkonkylän sijasta noin kaksi kilometriä lännempänä eli Taulun kylässä. Vakiovuoroista Taulun kautta ajetaan Padasjoen ja Lammin sekä Padasjoen ja Tampereen väliset yhteydet sekä osa kunnan sisäisistä reittivuoroista.
Kunnassa pitää kotipaikkaa Niemisen Linjat, joka harjoittaa linja-autoliikennettä Padasjoen ja Lahden sekä Padasjoen ja Hämeenlinnan välillä. Sunnuntaisin Lahden ja Padasjoen välisiä vakiovuoroja liikennöi Kuljetusliike Rajamäki.
Lähin rautatieasema on noin 50 kilometrin päässä sijaitseva Lahden rautatieasema. Hämeenlinnan ja Jämsän rautatieasemille on matkaa kumpaankin noin 65 kilometriä ja Oriveden rautatieasemalle noin 75 kilometriä.
Tampere-Pirkkalan lentoasema sijaitsee noin 110 kilometrin päässä ja Helsinki-Vantaan lentoasema noin 145 kilometrin päässä. Lisäksi noin 35 kilometrin etäisyydellä Asikkalan Vesivehmaalla sijaitsee Lahti-Vesivehmaan lentopaikka, jonne ei kuitenkaan ole säännöllistä matkustajaliikennettä.
Kesäaikaan Padasjoelta liikennöi sisävesilaiva Vääksyyn, Sysmään, Kelventeeseen, Virmailaan ja Kuhmoisiin. Lisäksi osa Jyväskylän ja Lahden välisistä laivavuoroista pysähtyy Padasjoella.
..