Ei uusia yrityskortteja
Suomussalmi
Suomussalmi on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan pohjoisosassa. Kunnassa asuu 9 140 ihmistä, ja sen pinta-ala on 5 857,94 km2, josta 587,18 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 1,73 asukasta/km2.
Suomussalmen kunta rajoittuu Taivalkosken, Puolangan ja Hyrynsalmen kuntiin, Kuusamon, Pudasjärven ja Kuhmon kaupunkeihin sekä idässä Venäjään. Suomussalmen kunta on perustettu vuonna 1867.
Seutu tunnettiin nimellä Kianta ennen kunnan perustamista. Kirkonkylän ja Hulkonniemen välisestä salmesta Suomussalmesta tuli kunnan nimi. Nykyisin Kiannasta puhuttaessa tarkoitetaan Kiannanniemeä tai Kiantajärveä, mutta esimerkiksi 1930-luvulle sijoittuvissa Kalle Päätalon romaaneissa suomussalmelaisista puhutaan kijantalaisina.
Suomussalmen kirkonkylä oli talvisotaan asti kunnan keskus. Kirkonkylän tuhouduttua joulukuussa 1939 täysin valtioneuvosto päätti siirtää kunnan hallinnon Ämmänsaareen järven länsirannalle. Sodan jälkeen 5-tien linjaus johti liikennevirrat järven länsipuolelle.
Kirkonkylä jälleenrakennettiin, mutta Ämmänsaari kasvoi 1950-1960 luvuilla kirkonkylää suuremmaksi. Ämmänsaaren nimi muutettiin 1990-luvun lopulla Suomussalmeksi, mutta myös nimeä Ämmänsaari käytetään edelleen.
Suomussalmen alueella on ollut säännöllistä asutusta jo esihistoriallisella ajalla. Eri puolilta nykyistä Suomussalmen kuntaa on tehty useita merkittäviä arkeologisia löytöjä, muun muassa Hossan Somerjärven rantakalliossa oleva kalliomaalaus, Värikallio. Sen maalaukset ovat ajalta noin 2500 eaa.
1323 solmitussa Pähkinäsaaren rauhassa Ruotsin ja Venäjän rajariidat päättyivät joksikin aikaa. Oulujärvi ympäristöineen jäi Venäjän puolelle. Kainuun vesireitit toimivat varsinkin karjalaisten kulkureitteinä aina Ouluun ja Tornioon saakka. 1500-luvulla Ruotsi-Suomen silloinen kuningas Kustaa Vaasa tuki savolaisten siirtymistä valtakunnan rajan yli Oulujärven ympäristöön.
Suomussalmella ei 1500-luvulla ollut vakituista asutusta. Ruotsin ja Venäjän välinen 25 vuotta kestänyt sota pitkä viha (1570-1595) tuhosi Kainuun sen aikaisen asutuksen lähes kokonaan. Paikasta toiseen siirtyviä talonpoikia eli kaskiviljelyllä Oulujärven ympäristössä, mutta nykyisen Suomussalmen suunnalla asuttaminen sai vauhtia vasta kun Ruotsin kuningas Kaarle IX lupasi vuonna 1598 kaikille Oulujärven ympäristöön siirtyville uudisasukkaille kuusi vuotta verovapautta. Myös rajalinja oli muuttunut Täyssinän rauhassa 1595 siten että Suomussalmi jäi Ruotsi-Suomen puolelle. V. 1605 suoritettu verotus kertoo Vuokkijärvellä olleen kolme taloa, Janne Tiikkajan sekä Matti ja Paavali Tapion talot. Asutus alkoi voimistua nopeasti. Vuonna 1676 oli Vuokissa jo 20 taloa ja Kiannalle taloja oli kirjattu 29. (Kiannalla käsitettiin laajalti järven ympäristö).
1600-luvulla koko Kainuu oli yhtä pitäjää. Myös maallinen valta oli tuohon aikaa kirkon hallussa ja ajan myötä näIN laajan alueen valvominen kävi mahdottomaksi yhdelle kirkkoherralle. Vuonna 1647 Oulujärven erämaapitäjä päätettiin jakaa kahteen osaan, Sotkamoon ja Paltamoon. Lisäksi Pietari Brahe perusti Kajaanin kaupungin 1651 huolehtimaan maakunnan sivistyksellisistä, taloudellisista ja hallinnollisista tarpeista. Nykyisen Suomussalmen alueet kuuluivat Paltamon seurakuntaan aina vuoteen 1786, jolloin Suomussalmesta tuli Hyrynsalmen kappeliseurakunta.
Vainolainen, halla ja tauditIlmastollisesti Suomussalmi kuuluu suurelta osin pohjoisboreaaliseen vyöhykkeeseen korkean maastonsa takia, kun samalla leveysasteella oleva Oulu on selvästi keskiboreaalisessa vyöhykkeessä. Tämä edesauttoi sitä, että hallavuodet iskivät Suomussalmella kenties vieläkin ankarammin kuin muualla. 1600-luvun asutusvaihe päättyi Suomussalmellakin nälkä- ja ruttovuosiin. Muun muassa 1695-1697 tapahtuneet kadot ja niitä seuranneet kulkutaudit saivat aikaan tuhoisaa jälkeä. Tuolloin Kiannalla Matti Rönnyn talossa mainitaan maaliskuussa 1697 kuolleen ISännän lisäksi 7 muuta asukasta nälkään. ISännän kuolema merkitsi talonväelle yleensä kerjuureissulle lähtöä.
Myös vuonna 1712 Kainuuseen ehtinyt suuri Pohjan sota lisäsi köyhyyttä ja puutetta. Vuonna 1723 Suomussalmen väkiluku oli suunnilleen 450 asukasta. Valtio auttoi kuitenkin uudisasutusta verohelpotuksin ja mm. vapautuksella sotaväenotosta. Väestö alkoikin nopeasti lisääntyä 1700-luvulla. 1786 väestöön kirjattiin jo 1885 henkeä.
Ämmän ruukki oli vuosina 1841-1878 seudun ensimmäinen suuri tehdas. Ruukki sijaitsi Kiantajärvestä laskevassa Ämmäkoskessa nykyisen Ämmän voimalaitoksen lähellä.
Viime vuosikymmenien suurimpia työllistäjiä ovat olleet Suomussalmen saha (myöhemmin Kajaani Oy:n saha), Ikihonka Oy, Kiantama Oy, Evox-Rifa ja Ämmän Betoni. Tuoretta yrittäjyyttä seudulla edustaa Tulikivi Oyj, joka jalostaa vuolukiveä.
Valtatie 5 tulee Hyrynsalmelta Suomussalmen kautta Kuusamoon. Seututie 912 Kuhmosta tulee Suomussalmelle. Yhdystie 9125 eli Raatteentie on Suomussalmen kunnassa Raatteenportista Raatteeseen kulkeva yhdystie. 1940 käydystä Raatteen tien taistelusta nimensä saanut Raatteen tie käsitti osia myös nykyisestä seututiestä 912. Seututie 843 Palovaarasta Suomussalmelle jatkuu aina Poussuun, Kuusamoon saakka. Seututie 892 kulkee Suomussalmelta Korpikylän ja Kytömäen kautta Hyrynsalmelle. Seututie 897 vie Alajärveltä Suomussalmelta Hattuvaaran kautta Yli-Näljänkään.
Suomussalmi on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan pohjoisosassa. Kunnassa asuu 9 140 ihmistä, ja sen pinta-ala on 5 857,94 km2, josta 587,18 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 1,73 asukasta/km2.
Suomussalmen kunta rajoittuu Taivalkosken, Puolangan ja Hyrynsalmen kuntiin, Kuusamon, Pudasjärven ja Kuhmon kaupunkeihin sekä idässä Venäjään. Suomussalmen kunta on perustettu vuonna 1867.
Seutu tunnettiin nimellä Kianta ennen kunnan perustamista. Kirkonkylän ja Hulkonniemen välisestä salmesta Suomussalmesta tuli kunnan nimi. Nykyisin Kiannasta puhuttaessa tarkoitetaan Kiannanniemeä tai Kiantajärveä, mutta esimerkiksi 1930-luvulle sijoittuvissa Kalle Päätalon romaaneissa suomussalmelaisista puhutaan kijantalaisina.
Suomussalmen kirkonkylä oli talvisotaan asti kunnan keskus. Kirkonkylän tuhouduttua joulukuussa 1939 täysin valtioneuvosto päätti siirtää kunnan hallinnon Ämmänsaareen järven länsirannalle. Sodan jälkeen 5-tien linjaus johti liikennevirrat järven länsipuolelle.
Kirkonkylä jälleenrakennettiin, mutta Ämmänsaari kasvoi 1950-1960 luvuilla kirkonkylää suuremmaksi. Ämmänsaaren nimi muutettiin 1990-luvun lopulla Suomussalmeksi, mutta myös nimeä Ämmänsaari käytetään edelleen.
Suomussalmen alueella on ollut säännöllistä asutusta jo esihistoriallisella ajalla. Eri puolilta nykyistä Suomussalmen kuntaa on tehty useita merkittäviä arkeologisia löytöjä, muun muassa Hossan Somerjärven rantakalliossa oleva kalliomaalaus, Värikallio. Sen maalaukset ovat ajalta noin 2500 eaa.
1323 solmitussa Pähkinäsaaren rauhassa Ruotsin ja Venäjän rajariidat päättyivät joksikin aikaa. Oulujärvi ympäristöineen jäi Venäjän puolelle. Kainuun vesireitit toimivat varsinkin karjalaisten kulkureitteinä aina Ouluun ja Tornioon saakka. 1500-luvulla Ruotsi-Suomen silloinen kuningas Kustaa Vaasa tuki savolaisten siirtymistä valtakunnan rajan yli Oulujärven ympäristöön.
Suomussalmella ei 1500-luvulla ollut vakituista asutusta. Ruotsin ja Venäjän välinen 25 vuotta kestänyt sota pitkä viha (1570-1595) tuhosi Kainuun sen aikaisen asutuksen lähes kokonaan. Paikasta toiseen siirtyviä talonpoikia eli kaskiviljelyllä Oulujärven ympäristössä, mutta nykyisen Suomussalmen suunnalla asuttaminen sai vauhtia vasta kun Ruotsin kuningas Kaarle IX lupasi vuonna 1598 kaikille Oulujärven ympäristöön siirtyville uudisasukkaille kuusi vuotta verovapautta. Myös rajalinja oli muuttunut Täyssinän rauhassa 1595 siten että Suomussalmi jäi Ruotsi-Suomen puolelle. V. 1605 suoritettu verotus kertoo Vuokkijärvellä olleen kolme taloa, Janne Tiikkajan sekä Matti ja Paavali Tapion talot. Asutus alkoi voimistua nopeasti. Vuonna 1676 oli Vuokissa jo 20 taloa ja Kiannalle taloja oli kirjattu 29. (Kiannalla käsitettiin laajalti järven ympäristö).
1600-luvulla koko Kainuu oli yhtä pitäjää. Myös maallinen valta oli tuohon aikaa kirkon hallussa ja ajan myötä näIN laajan alueen valvominen kävi mahdottomaksi yhdelle kirkkoherralle. Vuonna 1647 Oulujärven erämaapitäjä päätettiin jakaa kahteen osaan, Sotkamoon ja Paltamoon. Lisäksi Pietari Brahe perusti Kajaanin kaupungin 1651 huolehtimaan maakunnan sivistyksellisistä, taloudellisista ja hallinnollisista tarpeista. Nykyisen Suomussalmen alueet kuuluivat Paltamon seurakuntaan aina vuoteen 1786, jolloin Suomussalmesta tuli Hyrynsalmen kappeliseurakunta.
Vainolainen, halla ja tauditIlmastollisesti Suomussalmi kuuluu suurelta osin pohjoisboreaaliseen vyöhykkeeseen korkean maastonsa takia, kun samalla leveysasteella oleva Oulu on selvästi keskiboreaalisessa vyöhykkeessä. Tämä edesauttoi sitä, että hallavuodet iskivät Suomussalmella kenties vieläkin ankarammin kuin muualla. 1600-luvun asutusvaihe päättyi Suomussalmellakin nälkä- ja ruttovuosiin. Muun muassa 1695-1697 tapahtuneet kadot ja niitä seuranneet kulkutaudit saivat aikaan tuhoisaa jälkeä. Tuolloin Kiannalla Matti Rönnyn talossa mainitaan maaliskuussa 1697 kuolleen ISännän lisäksi 7 muuta asukasta nälkään. ISännän kuolema merkitsi talonväelle yleensä kerjuureissulle lähtöä.
Myös vuonna 1712 Kainuuseen ehtinyt suuri Pohjan sota lisäsi köyhyyttä ja puutetta. Vuonna 1723 Suomussalmen väkiluku oli suunnilleen 450 asukasta. Valtio auttoi kuitenkin uudisasutusta verohelpotuksin ja mm. vapautuksella sotaväenotosta. Väestö alkoikin nopeasti lisääntyä 1700-luvulla. 1786 väestöön kirjattiin jo 1885 henkeä.
Ämmän ruukki oli vuosina 1841-1878 seudun ensimmäinen suuri tehdas. Ruukki sijaitsi Kiantajärvestä laskevassa Ämmäkoskessa nykyisen Ämmän voimalaitoksen lähellä.
Viime vuosikymmenien suurimpia työllistäjiä ovat olleet Suomussalmen saha (myöhemmin Kajaani Oy:n saha), Ikihonka Oy, Kiantama Oy, Evox-Rifa ja Ämmän Betoni. Tuoretta yrittäjyyttä seudulla edustaa Tulikivi Oyj, joka jalostaa vuolukiveä.
Valtatie 5 tulee Hyrynsalmelta Suomussalmen kautta Kuusamoon. Seututie 912 Kuhmosta tulee Suomussalmelle. Yhdystie 9125 eli Raatteentie on Suomussalmen kunnassa Raatteenportista Raatteeseen kulkeva yhdystie. 1940 käydystä Raatteen tien taistelusta nimensä saanut Raatteen tie käsitti osia myös nykyisestä seututiestä 912. Seututie 843 Palovaarasta Suomussalmelle jatkuu aina Poussuun, Kuusamoon saakka. Seututie 892 kulkee Suomussalmelta Korpikylän ja Kytömäen kautta Hyrynsalmelle. Seututie 897 vie Alajärveltä Suomussalmelta Hattuvaaran kautta Yli-Näljänkään.
..