Sotkamo

Sotkamo on Pohjois-Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan eteläosassa. Kunnassa asuu 10 691 ihmistä ja sen pinta-ala on 2 952,49 km2, josta 302,61 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 4,03 asukasta/km2. Sotkamo on Kainuun kunnista ainoa, joka on pystynyt viime vuosina pitämään asukaslukunsa jokseenkin ennallaan. Asukasluku on jopa kasvanut 2000-luvulla.

Sotkamossa on kaksi taajamaa, kirkonkylä ja Vuokatti, jotka sijaitsevat noin kuuden kilometrin päässä toisistaan. Sotkamon naapurikunnat ovat Kajaani, Kuhmo, Nurmes, Paltamo, Rautavaara, Ristijärvi, Sonkajärvi ja Valtimo.

Sotkamon tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat Vuokatin vaarat ja Holiday Clubin omistama Katinkullan lomakeskus, Naapurinvaaran huvikeskus, luontopolut, Hiidenportin kansallispuisto sekä Hiukan hiekkarannat. Sotkamo on tunnettu myös pesäpallojoukkueestaan Sotkamon Jymystä.

Sotkamo valittiin 2000 Suomen luovimmaksi kunnaksi. Taloustutkimuksen vuonna 2008 julkaiseman tutkimuksen mukaan Sotkamo oli imagoltaan parhain maan alle 20 000 asukkaan kunnista.

Sotkamosta on löydetty merkkejä asutuksesta kampakeraamiselta kaudelta lähtien. Savolaiset uudisasukkaat ilmaantuivat seudulle 1500-luvun puolenvälin jälkeen. 1600-luvulla alueella sijaitsivat Sotkamon, Jormaskylän ja Nuasjärven kylät, jotka kuuluivat hallinnollisesti ensin Oulujärven erämaahan ja myöhemmin Paltamoon. Sotkamo erosi omaksi seurakunnakseen vuonna 1647, ja siihen kuului myös Kuhmon kappeli vuosina 1753–1856. Sotkamo siirtyi kunnallishallintoon vuonna 1866. Vuonna 1854 rakennettu Johan Oldenburgin suunnittelema uusi kirkko on Kainuun suurin.

Valtatie 6 tulee Kajaanista Sotkamoon ja jatkuu Valtimolle. Seututie 899 haarautuu Sotkamossa lähellä Juurikkavaaraa valtatieltä 6 pohjoiseen Nurmestienä ja kulkee Sotkamon Vuokattiin, jossa se risteää kantatien 76 kanssa. Vuokatista tie jatkuu Pohjavaarantienä Kuluntalahteen. Pohjavaarasta tie 899 jatkuu edelleen Jormuantienä Jormualle ja liittyy valtatiehen 5. Seututie 888 haarautuu kantatieltä 76 Sotkamon keskustasta ja kulkee Kantolan kylään, jossa se liittyy kantatiehen 78. Kantatie 76 johtaa Sotkamosta valtatien 6 liittymästä Kuhmon keskustaan. Seututie 870 kulkee Pohjois-Savosta Tuhkakylän ja Parkuan kautta Kontinjoelle Sotkamon ja Kajaanin rajalle.

Joensuu–Kontiomäki-rata kulkee Vuokatin kautta; henkilöliikenne Vuokatin rautatieasemalla lakkautettiin kuitenkin vuonna 1993. Vuokatista Sotkamon kirkonkylään johtanut Sotkamon rata on purettu.

Sotkamon Talvivaaran esiintymät ovat yksi Euroopan suurimmista tiedossa olevista sulfidisen nikkelin esiintymistä. Sen käyttöön ottamiseksi on vireillä kaivoshanke. Maaliskuussa 2007 nikkelikaivoshanke sai toiminnan aloittamisen kannalta välttämättömän ympäristö- ja vesitalousluvan.[9] Kaivos aloitti toimintansa 1. lokakuuta 2008. Esiintymien malmivarat arvioidaan 266 miljoonaksi tonniksi ja ne riittävät vähintään 24 vuoden tuotantoon.

Sotkamon Lahnaslammella toimii Mondo Minerals Oy:n talkkikaivos. Kaivos avattiin vuonna 1967. Se tuottaa vuolukivestä talkkia mm. paperi-, muovi- ja maaliteollisuuden raaka-aineeksi. Nykytuotannollaan kaivos on maailman suurin yksittäinen talkintuotantoyksikkö.

Sotkamossa on toiminut kaksi meijeriä. Sotkamon vanha meijeri lopetti toimintansa 1980-luvun alussa, mutta jo 1960-luvulta sen toiminta oli hyvin pienimuotoista, sillä Kainuun osuusmeijerin Sotkamon meijeri aloitti toimintansa tuolloin. Sotkamon meijeri oli Kainuun Osuusmeijerin päämeijeri. Kainuun Osuusmeijeri myytiin Valiolle 2001, ja meijerin toimintaa alettiin karsia. Lopullisesti meijerin toiminta lakkautettiin vuonna 2003. Toiminimi jäi kuitenkin Kainuusta tulevan maidon käyttöön vuoteen 2009 asti, jolloin toiminta Kainuun osuusmeijerin nimellä päättyi. Vuodesta 2010 lähtien Kainuusta tuleva maito kuuluu osuuskunta ItäMaitoon.

Sotkamon saha oli Yhtyneet Sahat-yhtiöön kuulunut saha, joka lopetti toimintansa vuonna 1997.

..