Ei uusia yrityskortteja
Ylämaa

Ylämaa on Suomen entinen kunta, joka sijaitsi Etelä-Karjalan maakunnassa, entisessä Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asui 1 408 ihmistä, ja sen pinta-ala oli 408,94 km², josta 29,19 km² oli vesistöjä.Väestötiheys oli 3,71 asukasta/km².

Kunta liitettiin Lappeenrantaan vuoden 2010 alussa.[4] Ylämaan naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Lappeenranta, Luumäki ja Miehikkälä.

Ylämaan alueella virtaa useita jokia, jotka kaikki laskevat Viipurinlahteen ja Suomenlahteen Venäjän puolella. Kunnan lounaisimmat osat kuuluvat Urpalanjoen vesistöön, keskiosat Santajoen (Kaltonjoen) ja Vilajoen vesistöön ja koillisosat Tervajoen vesistöön. Lisäksi Nisajoen vesistö ulottuu Ylämaalle pieneltä osin Vilajoen ja Tervajoen vesistöjen välissä. Järvistä ovat suurimmat Väkevänjärvi ja Suurijärvi Urpalanjoen vesistössä, Ottojärvi Santajoen vesistössä ja Pukalus Vilajoen vesistössä Suomen ja Venäjän rajalla.

Ylämaa on muodostettu Säkkijärvestä erotetuista alueista vuonna 1929. Ylämaan kirkko valmistui 1931. Kirkko on Ilmari Launiksen suunnittelema punatiilikirkko.

Ylämaan kaakkoisin osa, Timperilä Säkkijärven ja Vahvialan rajalla oli luovutettava Neuvostoliitolle vuonna 1940. Toisaalta Ylämaahan liitettiin osat Säkkijärven ja Vahvialan Suomen puolelle jääneistä alueista, joten Ylämaa oli Ruokolahden ja Tohmajärven ohella ainoa alueitaan menettäneistä Suomen kunnista, jotka itse asiassa laajenivat sodan aiheuttamien aluemenetysten johdosta.

Ylämaa on merkittävä raakakiven tuottaja. Kivilaaduista tunnetuin on korukivenä käytetty spektroliitti. Ylämaalla järjestetään myös vuosittain jo perinteeksi muodostuneet jalokivimessut. Myös Suomen ensimmäisen pyramidin pystyttämistä Ylämaalle on suunniteltu.

..