Rääkkylä
Rääkkylä on vuonna 1874 perustettu Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 555 ihmistä, ja sen pinta-ala on 699,69 km2, josta 271,99 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 5,97 asukasta/km2. Rääkkylä on saaristo-osakunta. Rääkkylän naapurikunnat ovat Joensuu, Kitee, Liperi, Savonlinna ja Tohmajärvi.
Rääkkylässä sijaitsee vuonna 1851 valmistunut puukirkko, joka on yksi Suomen suurimpia, sekä Suomen suurin patoamalla kuivattu paikka, Oravilahden kuivatusalue.
Tunnettu Rääkkylässä syntynyt henkilö on taiteilija Esa Pakarinen (1911–1989). Rääkkylästä on lähtöisin myös kansanmusiikkiyhtye Värttinä. Rääkkylä tunnetaan myös Kihaus-kansanmusiikkitapahtumasta.
Elinkeinorakenteeltaan Rääkkylä on perinteisesti maatalousvaltainen pitäjä, jossa on myös pk-teollisuutta. Palveluammatit työllistävät 46,6, alkutuotanto 31,8 ja jalostus 15,4 prosenttia työvoimasta. Työttömyys on korkea, noin 14 prosenttia.
Lähes kolmasosa kunnan pinta-alasta on vesistöä. Ennen Kivisalmen ja Ihalansalmen siltojen rakentamista se oli luokiteltu saaristokunnaksi. Suurin osa Rääkkylän alueen vesistöistä kuuluu Oriveteen, mutta sen alueella on myös Iso- ja Pieni Onkamojärvi osittain sekä lukuisia lampia. Jääkaudella alueelle on syntynyt lukuisia harjumuodostumia ja järviä halkovia niemiä, kuten Vuoniemi-Kirkkovuori, Jaama ja Vihi. Lukuisten kosteikkojen, kuten soiden ja matalien järvenlahtien, ansiosta Rääkkylä on tärkeä lintujen pesimäalue, minkä ansiosta alan harrastajat ovat rakentaneet sinne useita lintutorneja. Ihminen on muokannut alueen luontoa muun muassa metsiä hakkaamalla, soita ojittamalla, peltoa kuivattamalla ja järviä laskemalla. Maasta on otettu muun muassa soraa, täytemaata sekä savea tiilenvalantaa varten. Kaivostoimintaa Rääkkylässä ei ole, vaikka sieltä tehdyn Kivisalmen siirtolohkarelöydön perusteella pystyttiin määrittämään Outokummun kupariesiintymän paikka. Vanhoja ikimetsiä ei juuri ole säilynyt, sillä kaskiviljely oli alueella hyvin yleistä, ja jatkui aina 1800-luvulle saakka. Siitä on perintönä paikannimistöä (Rasivaara). Rääkkylän eläinlajistoon on äskettäIN palannut karhu. Muista suurpedoista myös suden arvellaan ajoittain vierailevan kunnan alueella. Vesistöissä voi vielä tavata muutaman uhanalaisen saimaannorpan, mutta kannan ei arvella enää olevan lisääntymiskelpoisen.
Rääkkylä on vuonna 1874 perustettu Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 555 ihmistä, ja sen pinta-ala on 699,69 km2, josta 271,99 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 5,97 asukasta/km2. Rääkkylä on saaristo-osakunta. Rääkkylän naapurikunnat ovat Joensuu, Kitee, Liperi, Savonlinna ja Tohmajärvi.
Rääkkylässä sijaitsee vuonna 1851 valmistunut puukirkko, joka on yksi Suomen suurimpia, sekä Suomen suurin patoamalla kuivattu paikka, Oravilahden kuivatusalue.
Tunnettu Rääkkylässä syntynyt henkilö on taiteilija Esa Pakarinen (1911–1989). Rääkkylästä on lähtöisin myös kansanmusiikkiyhtye Värttinä. Rääkkylä tunnetaan myös Kihaus-kansanmusiikkitapahtumasta.
Elinkeinorakenteeltaan Rääkkylä on perinteisesti maatalousvaltainen pitäjä, jossa on myös pk-teollisuutta. Palveluammatit työllistävät 46,6, alkutuotanto 31,8 ja jalostus 15,4 prosenttia työvoimasta. Työttömyys on korkea, noin 14 prosenttia.
Lähes kolmasosa kunnan pinta-alasta on vesistöä. Ennen Kivisalmen ja Ihalansalmen siltojen rakentamista se oli luokiteltu saaristokunnaksi. Suurin osa Rääkkylän alueen vesistöistä kuuluu Oriveteen, mutta sen alueella on myös Iso- ja Pieni Onkamojärvi osittain sekä lukuisia lampia. Jääkaudella alueelle on syntynyt lukuisia harjumuodostumia ja järviä halkovia niemiä, kuten Vuoniemi-Kirkkovuori, Jaama ja Vihi. Lukuisten kosteikkojen, kuten soiden ja matalien järvenlahtien, ansiosta Rääkkylä on tärkeä lintujen pesimäalue, minkä ansiosta alan harrastajat ovat rakentaneet sinne useita lintutorneja. Ihminen on muokannut alueen luontoa muun muassa metsiä hakkaamalla, soita ojittamalla, peltoa kuivattamalla ja järviä laskemalla. Maasta on otettu muun muassa soraa, täytemaata sekä savea tiilenvalantaa varten. Kaivostoimintaa Rääkkylässä ei ole, vaikka sieltä tehdyn Kivisalmen siirtolohkarelöydön perusteella pystyttiin määrittämään Outokummun kupariesiintymän paikka. Vanhoja ikimetsiä ei juuri ole säilynyt, sillä kaskiviljely oli alueella hyvin yleistä, ja jatkui aina 1800-luvulle saakka. Siitä on perintönä paikannimistöä (Rasivaara). Rääkkylän eläinlajistoon on äskettäIN palannut karhu. Muista suurpedoista myös suden arvellaan ajoittain vierailevan kunnan alueella. Vesistöissä voi vielä tavata muutaman uhanalaisen saimaannorpan, mutta kannan ei arvella enää olevan lisääntymiskelpoisen.
..