Ei uusia yrityskortteja
Punkalaidun
Punkalaidun (epäv. ruots. Pungalaitio) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 3 275 ihmistä, ja sen pinta-ala on 364,04 km2, josta 2,94 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 9,07 asukasta/km2. Punkalaitumen naapurikunnat ovat Huittinen, Humppila, Loimaa, Urjala ja Sastamala.
Punkalaitumen vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers ja se on vahvistettu vuonna 1961.
370 vuotta vanhan Punkalaitumen kunnan nimen varhaisempi muoto Punkalaitio, ja sen myötä myös nykyinen nimi, on todennäköisesti johdettu alueen halki virtaavasta Punkalaitumenjoesta, sillä punka on merkinnyt syvännettä ja laitio väylää.
Ensimmäinen kirjallinen maininta Punkalaitumesta on vuoden 1540 maakirjassa, tuolloin nimellä Punkalaitio. Punkalaidun kuului tuolloin Huittisten hallintopitäjään, jossa se muodosti yhden neljästä neljänneksestä.[8]
Punkalaitumen seurakunta muodostettiin vuonna 1639 pääasiassa aiemmin Huittisiin kuuluneesta Punkalaition neljänneksestä, mutta seurakuntaan liitettiin myös Liitsolan kylä Tyrväästä sekä muun muassa Oriniemen kylä Urjalasta. Seurakunnan perustamiskirjan allekirjoitti Suomen silloinen kenraalikuvernööri Pietari Brahe 31. heinäkuuta 1639. Punkalaidun täytti 370 vuotta ja juhli sitä 26.7.2009. Juhlassa paljastettiin Raimo Huittisen tekemä juhlavuoden taulu.
Punkalaitumelle asutettiin viime sotien jälkeen Sakkolan siirtoväkeä.
Punkalaitumen halki virtaa Punkalaitumenjoki, jonka varrella useimmat kylät, muun muassa kirkonkylä, sijaitsevat. Asutuksen keskittymiseen jokivarteen ovat vaikuttaneet Punkalaitumenjoen ja sen sivujokien hedelmälliset savikkolaaksot. Muuten Punkalaitumella on vähän vesistöjä. Suurin järvi on Urjalan rajalla sijaitseva Vehkajärvi.
Taikayöntie (seututiet 230 ja 232) kulkee Punkalaitumen, Huittisten ja Urjalan alueella. Se on historiallisesti arvokas matkailutie ja sen varrelta löytyy hienoja luonto- ja jokimaisemia, sekä kulttuuriympäristöä.[10] Seututie 230 oli aiemmin osa kantatietä 57. Kanteenmaan kautta kulkee Helsingin ja Porin välinen valtatie 2. Muita tärkeitä väyliä ovat seututiet Alastarolle, Vammalaan ja Vesilahteen.
Punkalaitumen kunnan väestöstä saa elantonsa palveluista 40 prosenttia, alkutuotannosta 21 prosenttia (Pirkanmaan korkein) ja teollisuudesta (ml. rakentaminen) 25 prosenttia (neljän prosentin elinkeino on tuntematon).
Punkalaidun (epäv. ruots. Pungalaitio) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 3 275 ihmistä, ja sen pinta-ala on 364,04 km2, josta 2,94 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 9,07 asukasta/km2. Punkalaitumen naapurikunnat ovat Huittinen, Humppila, Loimaa, Urjala ja Sastamala.
Punkalaitumen vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers ja se on vahvistettu vuonna 1961.
370 vuotta vanhan Punkalaitumen kunnan nimen varhaisempi muoto Punkalaitio, ja sen myötä myös nykyinen nimi, on todennäköisesti johdettu alueen halki virtaavasta Punkalaitumenjoesta, sillä punka on merkinnyt syvännettä ja laitio väylää.
Ensimmäinen kirjallinen maininta Punkalaitumesta on vuoden 1540 maakirjassa, tuolloin nimellä Punkalaitio. Punkalaidun kuului tuolloin Huittisten hallintopitäjään, jossa se muodosti yhden neljästä neljänneksestä.[8]
Punkalaitumen seurakunta muodostettiin vuonna 1639 pääasiassa aiemmin Huittisiin kuuluneesta Punkalaition neljänneksestä, mutta seurakuntaan liitettiin myös Liitsolan kylä Tyrväästä sekä muun muassa Oriniemen kylä Urjalasta. Seurakunnan perustamiskirjan allekirjoitti Suomen silloinen kenraalikuvernööri Pietari Brahe 31. heinäkuuta 1639. Punkalaidun täytti 370 vuotta ja juhli sitä 26.7.2009. Juhlassa paljastettiin Raimo Huittisen tekemä juhlavuoden taulu.
Punkalaitumelle asutettiin viime sotien jälkeen Sakkolan siirtoväkeä.
Punkalaitumen halki virtaa Punkalaitumenjoki, jonka varrella useimmat kylät, muun muassa kirkonkylä, sijaitsevat. Asutuksen keskittymiseen jokivarteen ovat vaikuttaneet Punkalaitumenjoen ja sen sivujokien hedelmälliset savikkolaaksot. Muuten Punkalaitumella on vähän vesistöjä. Suurin järvi on Urjalan rajalla sijaitseva Vehkajärvi.
Taikayöntie (seututiet 230 ja 232) kulkee Punkalaitumen, Huittisten ja Urjalan alueella. Se on historiallisesti arvokas matkailutie ja sen varrelta löytyy hienoja luonto- ja jokimaisemia, sekä kulttuuriympäristöä.[10] Seututie 230 oli aiemmin osa kantatietä 57. Kanteenmaan kautta kulkee Helsingin ja Porin välinen valtatie 2. Muita tärkeitä väyliä ovat seututiet Alastarolle, Vammalaan ja Vesilahteen.
Punkalaitumen kunnan väestöstä saa elantonsa palveluista 40 prosenttia, alkutuotannosta 21 prosenttia (Pirkanmaan korkein) ja teollisuudesta (ml. rakentaminen) 25 prosenttia (neljän prosentin elinkeino on tuntematon).
..