Ei uusia yrityskortteja
Perho
Perho on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakunnassa valtatie 13:n varrella. Perho kuuluu Kaustisen seutukuntaan ja Keski-Pohjanmaan liittoon. Perhon kunta on perustettu vuonna 1868, ja siellä asuu 2 936 ihmistä, ja sen pinta-ala on 775,2 km2, josta 27,25 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 3,93 asukasta/km2. Perhon naapurikunnat ovat Alajärvi, Halsua, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Lestijärvi, Veteli ja Vimpeli.
Kunnan alueelta saavat alkunsa Pohjanlahteen laskeva Perhonjoki sekä Suomenlahteen laskeva Kymijoen vesistö. Perhossa on satoja pieniä järviä ja lampia sekä laajoja erämaa-alueita. Asutus on pääosin keskittynyt Perhonjoen ja valtatien varsille. Suurimmat taajamat ovat Kirkonkylä, Möttönen ja Oksakoski.
Maantieteellisen sijaintinsa vuoksi Perho on joutunut usein taistelujen keskelle. Suuren Pohjan sodan ja Isonvihan aikana Perhoa ryöstettiin ja perholaisia tapettiin. Suomen sodan aikaisia taisteluja käytiin myös Perhossa, Kokkonevan kylällä. Taistelualueella sijaitsee Rautalammin komppanian päällikön, luutnantti Bror Schönemanin, hautamuistomerkki.
Kunnan suurin yksityisen puolen työllistäjä on mekaaninen puunjalostusteollisuus. (mm. Jetta-Talo)
Perhossa on kolme ala-astetta. Muita kouluja ovat yläaste, lukio, Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Perhon yksikkö(Molli) ja harjaantumiskoulu. Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston yhteydessä on Auto- ja konemuseo.
Perhossa on kahdesti järjestetty vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen suviseurat, vuosina 1981 ja 2005.
Perho on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakunnassa valtatie 13:n varrella. Perho kuuluu Kaustisen seutukuntaan ja Keski-Pohjanmaan liittoon. Perhon kunta on perustettu vuonna 1868, ja siellä asuu 2 936 ihmistä, ja sen pinta-ala on 775,2 km2, josta 27,25 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 3,93 asukasta/km2. Perhon naapurikunnat ovat Alajärvi, Halsua, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Lestijärvi, Veteli ja Vimpeli.
Kunnan alueelta saavat alkunsa Pohjanlahteen laskeva Perhonjoki sekä Suomenlahteen laskeva Kymijoen vesistö. Perhossa on satoja pieniä järviä ja lampia sekä laajoja erämaa-alueita. Asutus on pääosin keskittynyt Perhonjoen ja valtatien varsille. Suurimmat taajamat ovat Kirkonkylä, Möttönen ja Oksakoski.
Maantieteellisen sijaintinsa vuoksi Perho on joutunut usein taistelujen keskelle. Suuren Pohjan sodan ja Isonvihan aikana Perhoa ryöstettiin ja perholaisia tapettiin. Suomen sodan aikaisia taisteluja käytiin myös Perhossa, Kokkonevan kylällä. Taistelualueella sijaitsee Rautalammin komppanian päällikön, luutnantti Bror Schönemanin, hautamuistomerkki.
Kunnan suurin yksityisen puolen työllistäjä on mekaaninen puunjalostusteollisuus. (mm. Jetta-Talo)
Perhossa on kolme ala-astetta. Muita kouluja ovat yläaste, lukio, Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Perhon yksikkö(Molli) ja harjaantumiskoulu. Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston yhteydessä on Auto- ja konemuseo.
Perhossa on kahdesti järjestetty vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen suviseurat, vuosina 1981 ja 2005.
..