Lemu

Lemu (ruots. Lemo) on Suomen entinen kunta, keskiajalla perustettu vanha kirkkopitäjä ja nykyinen Maskun kunnan taajama Varsinais-Suomen maakunnassa Länsi-Suomen läänissä. Lemun ja Askaisten kunnat liittyivät Maskuun vuoden 2009 alusta. Muodostetun uuden Maskun kunnan vaakunaksi valittiin nykyinen Askaisten vaakuna.

Lemun naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Askainen, Masku, Mietoinen ja Nousiainen.

Lemun kunta oli perustettu vuonna 1869. Historiallisesti Lemun on päätelty olleen osa Nousiaisten muinaispitäjää, josta se erkani kuitenkin jo keskiajalla omaksi hallinto- ja kirkkopitäjäkseen. Kunnan väestöstä suurin osa asuu keskustaajaman alueella. Maatalousvaltaisilla haja-asutusalueilla vanha kylärakenne on säilynyt hyvin uudisrakentamisen keskittyessä pääasiassa keskustaan kaavoitetuille asuntoalueille.

Suuri osa kunnan pinta-alasta on eri kokoisten metsäsaarekkeiden pirstomaa peltomaata, erityisesti merta ympäröivät maankohoamisrannikot on otettu tehokkaaseen viljelyskäyttöön. Kunnan etelärajalla virtaa Halkkoaukon merenlahteen laskeva Hirvijoki, jonka suurimmat sivuhaarat ovat Vähäjoki ja Kuuvanjoki. Lemun pohjoisosassa sijaitseva pieni, osittain umpeenkasvanut Mannerjärvi on kunnan ainoa järvi. Lemun merialueella sijaitsee myös useita pieniä saaria, joista monet ovat matala- ja ruoikkorantaisia. Maankohoamisen vuoksi useimmat niistä ovat kasvamassa kiinni sekä mantereeseen että toisiinsa.

Kunnan nimen alkuperästä ei ole olemassa varmaa tietoa. Useimmin mainitun selityksen mukaan Lemun nimi olisi johdettu Lemunlahdesta, jonka rannalla kunta sijaitsee. Teorian mukaan lahden nimi olisi alun perin ollut Lemulahti, joka varsinkin paikallisessa murteessa olisi tarkoittanut matalaa, maatuvaa ja liejurantaista lahtea sekä erityisesti sen tyypillistä hajua eli lemua. Myöhemmin lahden nimestä olisi sitten lyhentymänä muodostunut nimi koko pitäjälle.

Lemun alue on noussut meren pinnan yläpuolelle maankohoamisen seurauksena vasta varsin myöhään. Vielä kivikauden loppupuolella, noin vuonna 1300 eaa., on koko pitäjän alue ollut saaristoa. Lemun kunnan alueella on kuitenkin ollut asutusta jo kivikaudella. Muinaisjäännösinventoinneissa on löydetty eri aikakausien esineistön lisäksi muun muassa kolme kivikauden asuinpaikkaa sekä rautakautinen ruumiskalmisto Miiaisten kylässä ja rautakautinen Kuuvanvuoren muinaislinna. Inventoinneissa kirjattuja historiallisen ajan jäänteitä ovat puolestaan useat vallimaiset ja muurimaiset rakennelmat sekä kolme kalliokirjoitusta.

Ensimmäinen kirjallinen maininta Lemusta pitäjänä on keskiajalta, vuodelta 1380, jolloin Lemun mainitaan kuuluvan Nousiaisten Pyhän Maarian seurakuntaan. Näihin aikoihin olivat useimmat Lemun kylistä myös jo muodostuneet, vanhimmat kylistä on ajoitettu jopa 1200-luvulle. Lemun seurakunnan oletetaan itsenäistyneen Nousiaisista jo ennen vuotta 1404 omaksi hallinto- ja kirkkopitäjäkseen. Myös Askainen oli pitkään Lemun pitäjän osa. Askaisten kappeliseurakunta mainitaan osana Lemua ensimmäistä kertaa v. 1592, mutta luultavasti kappeliseurakunta on tätäkin vanhempi.

Keskiajalla tapahtunutta asutuksen määrän voimakasta kasvua seurasi pitkä väestön vähenemisen kausi. Raskas verotus, sodat Venajää vastaan ja katovuodet laskivat syntyvyyttä ja lisäsivät kuolleisuutta. Samoin useat pitäjän tiloista muuttuivat veronmaksukyvyttömiksi ja autioituivat. Isovihan alkaessa 1700-luvun alussa tiloja oli jäljellä enää noin 50, kun niitä jo 1540-luvulla oli ollut yli seitsemänkymmentä.

Virallisesti Lemun kunta on perustettu vuonna 1869. Lemun ja Askaisten seurakunnat toimivat itsenäisinä vuosien 1910 ja 1959 välillä, mutta ne yhdistettiin uudelleen vuonna 1960 Lemu-Askaisten seurakunnaksi.

Vaikka maatalous onkin kunnassa tärkeä tuotannonala, on Lemun elinkeinorakenne palveluvaltainen. Vuonna 2004 sijaitsi 60,9 % kunnan työpaikoista palvelualalla. Jalostuksen osuus työpaikoista oli 25,8 % ja alkutuotannon 11,9 %. Muiden alojen osuus oli 1,4 %. Kunnan suurin yksityinen työllistäjä on Kustavintien varrella sijaitseva Saarset Oy:n kuormalavoja ja muita pakkausmateriaaleja valmistava tehdas. Kunnan työpaikkaomavaraisuusaste on 45 prosenttia.

..