Myrskylä
Myrskylä (ruots. Mörskom) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Myrskylän seurakunta itsenäistyi omaksi kunnakseen 1636 Pernajasta. Kunnassa asuu 2 001 ihmistä ja sen pinta-ala on 206,36 km², josta 200,38 km² on maata ja loput 5,98 km² sisävesialueita.
Myrskylän naapurikuntia ovat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Orimattila, Porvoo ja Pukkila.
Pinnanmuodostukseltaan Myrskylä on suhteellisen vähäisten korkeuserojen eteläsuomalaista seutua, mutta kunnan melko pienestä pinta-alasta huolimatta sen alueella on hyvin vaihtelevia maisemia. Maasto on peltoja ja tavanomaista sekametsää sekä siellä täällä kallioita, osa varsin jyrkkiäkin.
Kovin merkittävän kokoisia jokia ei kunnan alueella ole, mutta järviä on useita. Kirkonkylässä on Kirkkojärvi ja Lapinjärvelle johtavan tien varrella Porlammilla päIN Syväjärvi, jolla on kunnan uimaranta kaksine grillikatoksineen. Syväjärven rannoilla on myös runsaasti pientaloasutusta. Syväjärveä etelämpänä on Muttilanjärvi ja kaakossa Valkjärvi, joka ulottuu myös Askolaan. Artjärventien varressa on Sopajärvi ja Artjärventien ja Lapinjärven tien välillä pieni Siippo. Pernajan Koskenkylään johtavan tien varrella on Sulkavanjärvi ja Pukkilan suuntaan johtavan tien lähettyvillä Koukjärvi. Lisäksi on vielä useita pienehköjä lampia.
Kunnan väentiheys on 10,1 asukasta/km². Kunta on kaksikielinen, enemmistö eli 87 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 11 prosenttia ruotsia.
Noin kolmasosa myrskyläläisistä työskentelee tuotannossa tai rakennustoiminnassa. Kunnassa on savukalanjalostusta, muoviteollisuutta, kiviteollisuutta sekä maalaiskunnalle tyypillisiä palveluita. Myrskylässä on Myrskylän Säästöpankki, jolla on sivukonttorit Orimattilassa ja Mäntsälässä, missä pankki rahoittaa laajenevaa asumista. Kunnassa on myös Myrskylän Osuuspankki, joka on vain paikallinen. Se tuli Myrskylään 1940-luvulla siirtoväen myötä. Myrskylän siirtoväen alkuperäinen kotipaikka on Uukuniemi.
Myrskylä (ruots. Mörskom) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Myrskylän seurakunta itsenäistyi omaksi kunnakseen 1636 Pernajasta. Kunnassa asuu 2 001 ihmistä ja sen pinta-ala on 206,36 km², josta 200,38 km² on maata ja loput 5,98 km² sisävesialueita.
Myrskylän naapurikuntia ovat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Orimattila, Porvoo ja Pukkila.
Pinnanmuodostukseltaan Myrskylä on suhteellisen vähäisten korkeuserojen eteläsuomalaista seutua, mutta kunnan melko pienestä pinta-alasta huolimatta sen alueella on hyvin vaihtelevia maisemia. Maasto on peltoja ja tavanomaista sekametsää sekä siellä täällä kallioita, osa varsin jyrkkiäkin.
Kovin merkittävän kokoisia jokia ei kunnan alueella ole, mutta järviä on useita. Kirkonkylässä on Kirkkojärvi ja Lapinjärvelle johtavan tien varrella Porlammilla päIN Syväjärvi, jolla on kunnan uimaranta kaksine grillikatoksineen. Syväjärven rannoilla on myös runsaasti pientaloasutusta. Syväjärveä etelämpänä on Muttilanjärvi ja kaakossa Valkjärvi, joka ulottuu myös Askolaan. Artjärventien varressa on Sopajärvi ja Artjärventien ja Lapinjärven tien välillä pieni Siippo. Pernajan Koskenkylään johtavan tien varrella on Sulkavanjärvi ja Pukkilan suuntaan johtavan tien lähettyvillä Koukjärvi. Lisäksi on vielä useita pienehköjä lampia.
Kunnan väentiheys on 10,1 asukasta/km². Kunta on kaksikielinen, enemmistö eli 87 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 11 prosenttia ruotsia.
Noin kolmasosa myrskyläläisistä työskentelee tuotannossa tai rakennustoiminnassa. Kunnassa on savukalanjalostusta, muoviteollisuutta, kiviteollisuutta sekä maalaiskunnalle tyypillisiä palveluita. Myrskylässä on Myrskylän Säästöpankki, jolla on sivukonttorit Orimattilassa ja Mäntsälässä, missä pankki rahoittaa laajenevaa asumista. Kunnassa on myös Myrskylän Osuuspankki, joka on vain paikallinen. Se tuli Myrskylään 1940-luvulla siirtoväen myötä. Myrskylän siirtoväen alkuperäinen kotipaikka on Uukuniemi.
..