Lapinjärvi
Lapinjärvi (ruots. Lappträsk) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kunnan väkiluku on 2 873 ja sen pinta-ala on 339,36 km², josta 329,91 km² on maata ja loput 9,45 km² sisävesialueita. Kunta on kaksikielinen: 64,9 prosenttia puhuu suomea ja 32,6 prosenttia puhuu ruotsia. Lapinjärven naapurikunnat ovat Iitti, Kouvola, Loviisa, Myrskylä ja Orimattila.
Lapinjärvellä on neljä ystävyyskuntaa: Kohila, Allerød, Älmhult ja TIME.
Lapinjärven historiasta kertoo kaksi kirjaa: Mikael Korhosen ja Christer Kuvajan Lapinjärven historia Kaksi kieltä – yksi kunta (1995) sekä ruotsinkielinen Anders Allardtin Lappträsk socken (1920), johon kirjoittaja teki vielä korjauksia ja lisäyksiä julkaisussa Lappträsk socken: tillägg och rättelser (1921).
Lapinjärven pinta-ala on 339,36 km2, josta vesistöjä on 9,48 km2. Lapinjärven alueella sijaitsee muutamia järviä ja jokia.
Lapinjärven alueen vaikutus myös maailmanlaajuiseen maantieteen tutkimiseen on merkillepantava: Porlammilla Pyhäjärven rannalla, Tornikallion laella sijaitsee Struven ketjuun kuuluva mittauspiste Porlom II. Ketju kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin. Samalla kalliolla sijaitsi myös Maanmittauslaitoksen kolmiomittaustorni aina 1980-luvun puoliväliin asti.
Lapinjärvellä on vain yksi kokonaan kunnan alueella sijaitseva järvi, Lapinjärvi, joka sijaitsee melko keskellä kuntaa ja rajoittuu Ingermaninkylään, Kirkonkylään, ja Vasarankylään. Järven pinta-ala on noin 530 ha ja sen rantaviiva 11,5 km. Lapinjärven alueella sijaitsee myös Porlammilla Pyhäjärvi, joka on Suomen keskisyvyydeltään syvin järvi ja joka kuuluu suurimmaksi osaksi Artjärven kuntaan. Aivan kaakkoisosassa Lapinjärveä Lapinkylässä sijaitsee Särkijärvi, joka ulottuu myös Ruotsinpyhtään puolelle. Jokia Lapinjärven alueella on kolme: Koskenkylänjoki, Rutuminjoki (myös Lapinjärvenjoki tai Loviisanjoki) sekä Taasianjoki, jonka vesistöalue on 27 000 hehtaari.
Lapinjärvi on aina ollut erittäIN vahvasti maatalouspitäjä, vaikka tilanne on muuttunut viime vuosikymmeninä. Kalastusta Lapinjärvellä ei ole koskaan harjoitettu erityisemmin, vaan Lapinjärvestä saadut kalat kulutettiin lähinnä kotitarpeisiin.
1800-luvulla lapinjärveläisten tärkein kauppatavara oli viina, joka valmistettiin yleensä rukiista, mutta myös kauran käyttö oli yleistä. Vuonna 1834 lapinjärveläisten tuloista jopa 60 prosenttia oli peräisin viinasta.[35] 1750-luvun puolivälissä noin joka toisessa talossa oli viinapannu.[36] Salapoltto oli kuitenkin hyvin yleistä ja muodostui suureksi ongelmaksi myös Lapinjärvellä, mutta vähentyi 1800-luvun lopulla.Lapinjärven suurin pannu oli vuonna 1860 Sjökullan kartanon muurattu viinapannu, jonka vetoisuus oli 185 litraa.
Nykyään Lapinjärvellä toimii muutamia pienyrityksiä, kuten leipomo ja meijeri. Lapinjärven maanlaajuisesti kuuluisin yritys kuitenkin lienee Pukaron Paroni -matkailukeskus valtatie 6:n varrella Pukarolla. Pukaron Paronissa vieraili 912 179 kävijää vuonna 2007, ja se on kävijämäärältään Suomen maksuttomien matkailukohteiden kolmanneksi suurin kohde Janakkalan Linnatuulen ja Linnanmäen jälkeen.[46] Yrityspaikkoja Lapinjärvellä oli vuonna 2006 193.
Alkutuotanto on Lapinjärvellä menettänyt 1900-luvulla valta-asemansa palveluille työpaikkojen määrässä. Vuonna 2006 alkutuotanto työllisti 25,0 %, jalostus 16,8 % ja palvelut 56,8 % lapinjärveläisistä. Oman kunnan alueella lapinjärveläisistä kävi töissä 59,4 %.
Lapinjärven asukasluku oli vuoden 2008 alussa 2 929, josta ruotsinkielisiä oli 33,0 % ja ulkomaalaisia 2,4 %. Väestö on keskittynyt kahteen taajamaan: Kirkonkylään ja Porlammiin. Muita suurempia asutuskeskuksia ovat Pukaro, Heikinkylä, Lindkoski ja Ingermaninkylä, joissa on yli 200 asukasta. Lapinjärven taajama-aste vuoden 2008 alussa oli 27,2 %.
Lapinjärvi on ollut jo monta sataa vuotta kaksikielinen kunta: 1800-luvulla suomenkieliset asuivat Kimonkylän ja Porlammin alueella ja ruotsinkieliset asuttivat muut kylät. Vuonna 1853 suomenkielisiä oli Lapinjärven asukkaista noin 35,8 %. Prosenttimäärä ei muuttunut ennen 1900-lukua alkua suuremmin, mutta tämän jälkeen suomenkielisen väestön määrä nousi paljon, mikä johtui suomenkielisten maatyöläisten muutosta Lapinjärvelle. 1940-luvulla suomenkielisten osuus ohitti ruotsinkielisten. Nykyään noin kaksi kolmannesta Lapinjärven asukkaista on suomenkielisiä. Kieliraja kulkee suurin piirtein niin, että Porlammin, Kimonkylän, Pukaron ja Rutumin asukkaista suurin osa puhuu äidinkielenään suomea. Kirkonkylän tilanne on suurin piirtein tasan.
Lapinjärvi (ruots. Lappträsk) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kunnan väkiluku on 2 873 ja sen pinta-ala on 339,36 km², josta 329,91 km² on maata ja loput 9,45 km² sisävesialueita. Kunta on kaksikielinen: 64,9 prosenttia puhuu suomea ja 32,6 prosenttia puhuu ruotsia. Lapinjärven naapurikunnat ovat Iitti, Kouvola, Loviisa, Myrskylä ja Orimattila.
Lapinjärvellä on neljä ystävyyskuntaa: Kohila, Allerød, Älmhult ja TIME.
Lapinjärven historiasta kertoo kaksi kirjaa: Mikael Korhosen ja Christer Kuvajan Lapinjärven historia Kaksi kieltä – yksi kunta (1995) sekä ruotsinkielinen Anders Allardtin Lappträsk socken (1920), johon kirjoittaja teki vielä korjauksia ja lisäyksiä julkaisussa Lappträsk socken: tillägg och rättelser (1921).
Lapinjärven pinta-ala on 339,36 km2, josta vesistöjä on 9,48 km2. Lapinjärven alueella sijaitsee muutamia järviä ja jokia.
Lapinjärven alueen vaikutus myös maailmanlaajuiseen maantieteen tutkimiseen on merkillepantava: Porlammilla Pyhäjärven rannalla, Tornikallion laella sijaitsee Struven ketjuun kuuluva mittauspiste Porlom II. Ketju kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin. Samalla kalliolla sijaitsi myös Maanmittauslaitoksen kolmiomittaustorni aina 1980-luvun puoliväliin asti.
Lapinjärvellä on vain yksi kokonaan kunnan alueella sijaitseva järvi, Lapinjärvi, joka sijaitsee melko keskellä kuntaa ja rajoittuu Ingermaninkylään, Kirkonkylään, ja Vasarankylään. Järven pinta-ala on noin 530 ha ja sen rantaviiva 11,5 km. Lapinjärven alueella sijaitsee myös Porlammilla Pyhäjärvi, joka on Suomen keskisyvyydeltään syvin järvi ja joka kuuluu suurimmaksi osaksi Artjärven kuntaan. Aivan kaakkoisosassa Lapinjärveä Lapinkylässä sijaitsee Särkijärvi, joka ulottuu myös Ruotsinpyhtään puolelle. Jokia Lapinjärven alueella on kolme: Koskenkylänjoki, Rutuminjoki (myös Lapinjärvenjoki tai Loviisanjoki) sekä Taasianjoki, jonka vesistöalue on 27 000 hehtaari.
Lapinjärvi on aina ollut erittäIN vahvasti maatalouspitäjä, vaikka tilanne on muuttunut viime vuosikymmeninä. Kalastusta Lapinjärvellä ei ole koskaan harjoitettu erityisemmin, vaan Lapinjärvestä saadut kalat kulutettiin lähinnä kotitarpeisiin.
1800-luvulla lapinjärveläisten tärkein kauppatavara oli viina, joka valmistettiin yleensä rukiista, mutta myös kauran käyttö oli yleistä. Vuonna 1834 lapinjärveläisten tuloista jopa 60 prosenttia oli peräisin viinasta.[35] 1750-luvun puolivälissä noin joka toisessa talossa oli viinapannu.[36] Salapoltto oli kuitenkin hyvin yleistä ja muodostui suureksi ongelmaksi myös Lapinjärvellä, mutta vähentyi 1800-luvun lopulla.Lapinjärven suurin pannu oli vuonna 1860 Sjökullan kartanon muurattu viinapannu, jonka vetoisuus oli 185 litraa.
Nykyään Lapinjärvellä toimii muutamia pienyrityksiä, kuten leipomo ja meijeri. Lapinjärven maanlaajuisesti kuuluisin yritys kuitenkin lienee Pukaron Paroni -matkailukeskus valtatie 6:n varrella Pukarolla. Pukaron Paronissa vieraili 912 179 kävijää vuonna 2007, ja se on kävijämäärältään Suomen maksuttomien matkailukohteiden kolmanneksi suurin kohde Janakkalan Linnatuulen ja Linnanmäen jälkeen.[46] Yrityspaikkoja Lapinjärvellä oli vuonna 2006 193.
Alkutuotanto on Lapinjärvellä menettänyt 1900-luvulla valta-asemansa palveluille työpaikkojen määrässä. Vuonna 2006 alkutuotanto työllisti 25,0 %, jalostus 16,8 % ja palvelut 56,8 % lapinjärveläisistä. Oman kunnan alueella lapinjärveläisistä kävi töissä 59,4 %.
Lapinjärven asukasluku oli vuoden 2008 alussa 2 929, josta ruotsinkielisiä oli 33,0 % ja ulkomaalaisia 2,4 %. Väestö on keskittynyt kahteen taajamaan: Kirkonkylään ja Porlammiin. Muita suurempia asutuskeskuksia ovat Pukaro, Heikinkylä, Lindkoski ja Ingermaninkylä, joissa on yli 200 asukasta. Lapinjärven taajama-aste vuoden 2008 alussa oli 27,2 %.
Lapinjärvi on ollut jo monta sataa vuotta kaksikielinen kunta: 1800-luvulla suomenkieliset asuivat Kimonkylän ja Porlammin alueella ja ruotsinkieliset asuttivat muut kylät. Vuonna 1853 suomenkielisiä oli Lapinjärven asukkaista noin 35,8 %. Prosenttimäärä ei muuttunut ennen 1900-lukua alkua suuremmin, mutta tämän jälkeen suomenkielisen väestön määrä nousi paljon, mikä johtui suomenkielisten maatyöläisten muutosta Lapinjärvelle. 1940-luvulla suomenkielisten osuus ohitti ruotsinkielisten. Nykyään noin kaksi kolmannesta Lapinjärven asukkaista on suomenkielisiä. Kieliraja kulkee suurin piirtein niin, että Porlammin, Kimonkylän, Pukaron ja Rutumin asukkaista suurin osa puhuu äidinkielenään suomea. Kirkonkylän tilanne on suurin piirtein tasan.
..