Siilinjärvi
Siilinjärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan keskiosassa, 23 kilometriä Kuopiosta pohjoiseen. Kunnassa asuu 21 032 ihmistä ja sen pinta-ala on 507,86 km2, josta 106,88 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 52,45 asukasta/km2. Siilinjärven naapurikunnat ovat Kuopio, Lapinlahti, Maaninka ja Nilsiä.
Vuonna 2008 julkaistun Taloustutkimuksen kuntakyselyn mukaan Siilinjärvellä on koko maan toiseksi paras imago oman kokoluokkansa (20 000–50 000 asukasta) kunnista (vuonna 2007 Siilinjärvi oli kyselyn ensimmäinen). Ensimmäiseksi tässä tutkimuksessa sijoittui Raisio. Myös naapurikaupunki Kuopio on yli 50 000 asukkaan kokoluokassaan menestynyt jatkuvasti imagotutkimuksissa.
Siilinjärvi menestyi erinomaisesti vuoden 2007 eduskuntavaaleissa. Kolme siilinjärveläistä ehdokasta valittiin kansanedustajiksi, kun esimerkiksi Kuopiosta valittiin vain kaksi ehdokasta. Eduskuntaan päässeet siilinjärveläiset olivat Jyrki Katainen (kok.), Tuula Väätäinen (sdp) ja Hannakaisa Heikkinen (kesk.). Siilinjärveltä valittiin eniten kansanedustajia uuteen eduskuntaan, kun määrä suhteutetaan kuntien asukaslukuun. Vuonna 2008 tosin Hannakaisa Heikkinen muutti Kiuruvedelle.
Siilinjärven kallioperä on vanhaa ja koostuu useista kivilajeista. Vanhimmat kivet ovat iältään yli 2500 miljoonaa vuotta, kun nuorimpiin kuuluu noin 1880–1870 miljoonan vuoden ikäisiä kiviä. Vanhimmat kivet edustavat nykyisten Alppien tapaisen, mutta ikivanhan jo lähes tasaiseksi kuluneen vuoriston juuriosaa. Nämä ns. pohjagneissit ovat seoskiviä. Nykyään Siilinjärvellä näitä kiviä voi ihastella kantatie 75:n varrella Päivärinteen ABC-aseman jälkeen ennen Sulkavanniityn risteystä tien oikealla puolella olevassa kallioleikkauksessa. Todisteena tulivuoritoiminnasta ovat noin 2060 miljoonaa vuotta vanhat laavakivet. Siilinjärven kallioperän kiviä on hyödynnetty muun muassa kemianteollisuuden raaka-aineeksi, sekä murskeena ja sepelinä korvaamaan harjujen soraa ja hiekkaa.
Siilinjärven arkeeinen kallioperä rikkoutui noin 2 600 miljoonaa vuotta sitten, kun silloiseen maankuoreen aukeni mahdollisesti 100–200 kilometrin syvyyteen asti ulottuvia repeämiä. Niihin purkautui kivisulaa, josta kiteytyivät muun muassa Yaran (ent. Kemira) kaivoksen alueella nähtävät karboniitti- ja glimmeriittikivet samoin kuin syeniitti.
Siilinjärven maisemaa ja maapeitettä muovaili suurimmaksi osaksi nykyaikaa edeltänyt Veiksel-jääkausi.
Mannerjään sulaessa suurin osa Siilinjärvestä jäi aluksi meren alle. Tuolloin alue kuului Yoldianmeren ulkosaaristoon. Jälkiä muinaisesta merenrannasta on nähtävissä mäkien rinteillä. Nykyisin silloinen merenranta on Siilinjärvellä noin 150 metrin korkeudessa. Suurten järvien pinnan laskujen ohella soistuminen on eniten muuttanut Siilinjärven maisemaa viimeksi kuluneiden 5000 vuoden aikana.
Nykyisin yleisin maalaji on moreeni. Suurin osa kunnan alueesta on kumpuilevaa kallio- ja moreenimaastoa. Siilinjärven kautta kulkee Suomen pisin yhtenäinen harjujakso. Keskustan alueella harjualue haarautuu. Pidempi haara jatkuu pohjoisluoteeseen ja lyhyempi länsiluoteeseen. Solmukohdassa sijaitseva Patakukkula-Tarinaharju on kerrospaksuudeltaan yksi Suomen suurimpia harjukerrostumia. Se kohoaa ympäristöstään noin 80 metriä ja maakerroksen paksuus on yli 100 metriä. Alueella on myös suppamaastoa. Kunnan keskiosien alavilla alueilla esiintyy runsaasti jäätikköjokien aikanaan aikaan saamia savi- ja silttikerrostumia.
Tutkimusten perusteella on selvitetty, että ennen jääkautta Siilinjärven metsien valtapuina olivat mänty, koivu ja leppä. Metsissä kasvoi myös tammea, jalavaa, saarnea, lehmusta ja pähkinäpensasta. Kuusi oli harvinainen. Tuon aikaisia kasveja olivat muun muassa misteli, tähkäkanerva ja kuningassaniainen.
Jääkauden jälkeen ensimmäinen kasvillisuustyyppi oli tundramainen pioneerikasvillisuus. Koivu levisi alueelle enintään 100–200 vuotta jään sulamisen jälkeen. Tuolloin koivumetsät muistuttivat lähinnä Lapin tunturikoivikkoja. Ilmaston lämmettyä mänty levisi alueella noin 9800–9900 vuotta sitten ja syrjäytti koivun valtapuuna. TällöIN ilmasto oli lämminkesäinen ja kuiva, mutta talvet olivat kylmiä. Rannoilla kasvoi tyrniä. 8000 vuotta sitten alkanut lämpökausi(lämpötila noin kaksi astetta nykyistä korkeampi) toi alueelle lepän. Lämmin kausi jatkui kolmetuhatta vuotta ja tänä aikana yleistyivät myös jalot lehtipuut lehmus, pähkinäpensas, jalava ja tammi. Metsät olivat tuolloin sekametsiä. 5000 vuotta sitten ilmaston alkaessa kylmentyä kuusi levisi alueelle ja syrjäytti lämpökauden lajit. Viimeksi kuluneen 2000 vuoden ajan metsät ovat olleet havupuuvaltaisia.
Siilinjärven kirkonkylä sijaitsee Siilinjärven luoteisrannalla. Pitkulainen järvi laskee kaakkoisosastaan Juurusveteen.
Kunnan vaakunan kaksi kassaraa liittyvät Kasurilan kylän nimeen, jonka mukaan itsenäistynyt kunta alun perin määrättiin nimettäväksi. Vaakunan vesilehvä viittaa järveen, jonka mukaan kunta sai nykyisen nimensä.
Siilinjärven kunta perustettiin vuonna 1925 Kuopion maalaiskunnan, Nilsiän ja Maaningan sivukylistä. Suunnilleen samaan aikaan perustettiin myös Tarinaharjun parantola ja Harjamäen piirinmielisairaala. Tuolloin oli tavallista että keuhkotautiset ja mielisairaat sijoitettiin mahdollisimman kauaksi tavallisista ihmisistä.
1950-luvulla rakennettiin maantie uuteen paikkaan nykyisen kunnantalon ja linja-autoaseman väliin. Tätä aikaisemmin etelään vievä tie oli kulkenut nykyisen keskustan harjualueen itäpuolella lähellä rautatietä. Uusi tie säilyi pääväylänä etelään moottoritien valmistumiseen asti. Moottoritien rakentaminen 1980- ja 1990-lukujen taitteessa mullisti huomattavasti Siilinjärven keskustan aluetta. Moottoritie rakennettiin ns. läntisen linjauksen mukaisesti valtuuston päätöksellä äänin 18–17. NäIN moottoritie rakennettiin aivan keskustan kupeeseen. Toinen vaihtoehto moottoritien paikaksi oli itäinen väylä, joka olisi eronnut vanhasta Viitostiestä Rissalan kohdalla ja kulkenut Siilinlahden itäpuolitse Leppäkaarteen ja Yaran (ent. Kemira) väLISTä.
1969 avatulla Rikkihappo Oy:n (nyk. Yara) tehtaalla oli suuri työllistävä vaikutus Siilinjärvellä. Vielä lähes 40 vuotta perustamisensa jälkeen Yara (ent. Kemira) on yksi tärkeimmistä yksittäisistä syistä Siilinjärven hyvään työllisyystilanteeseen. Tehtaan rakentaminen vaikutti myös väestönkehitykseen positiivisesti. Lähellä sijaitsevan Simonsalon alueen rakentaminen alkoi samana vuonna, kun tehdas avattiin, lisääntyneen työväestön asuttamiseksi. Nykyään laaja Yaran alue suunnattomine kipsivuorineen hallitsee selvästi maisemaa Siilinjärven keskustan itäpuolella. Tehtaan apatiittiavolouhos on nykyään jo yksin yli kolmen kilometrin pituinen.
Koska aikoinaan kunnan nykyisen keskustan läheltä otettiin paljon soraa eritoten teollisuuden ja lähiseutujen tienrakennuksen tarpeisiin, ovat sorakuopat tuttu näky. Siksipä Siilinjärvi valittiin vuonna 1985 Suomen rumimmaksi kirkonkyläksi (ei kunnaksi, kuten usein mainitaan) Helsingin Sanomien äänestyksessä.
Soravarojen hyödyntäminen alkoi 1930-luvulla, kun Ahmon alueelta alettiin ottaa soraa ja hiekkaa Kallansiltojen rakennustyömaalle. Tähän aikaan osa nykyistä keskustaa oli vielä koskematonta harjualuetta. Ahmon sora-alueen jälkeen 1950-luvulla alettiin hyödyntää keskustan länsipuolella Tarinaharjun alueella sijainnutta sora-aluetta. Tämä alue nimettiin ykkösmontuksi. Alueen soravaroja hyödynnettiin erittäIN tehokkaasti mistä todisteena on edelleen alueella ammottava suunnaton monttu. Paikoitellen alueelta otettiin soraa, jopa pohjaveden pinnan alapuolelta. Nykyisin aluetta on hyötykäytetty rakentamalla sinne hyppyrimäkiä ja rantalentopallokenttiä.
1970-luvulla valtuustossa heräsi halu suojella Tarinaharjun aluetta ja varsinkin Patakukkulan alueen ainutlaatuista harjumaisemaa. Soranotto alueella loppuikin vaikka aluetta ei virallisesti suojeltu. Soranotto siirtyi tämän jälkeen alueen länsipuolelle kauemmaksi keskustasta Maaningantien varteen, jonne syntyi myöhemmin vielä suurempi soramonttu ns. kakkosmonttu. Tämän lisäksi soramonttuja on syntynyt myöhemmin vielä muun muassa Pöljälle ja Rissalan Siltasalmeen.
Siilinjärvi on yksikielinen suomenkielinen kunta. Kunnan väkiluku on kasvanut 2000-luvulla vuosittain. Väestö on varsin nuorta. Keski-ikä on 37,6 vuotta. Väestö on myös hyvin koulutettua, sillä 68,9 % 18 vuotta täyttäneistä on suorittanut vähintään keskiasteen ammatillisen tutkinnon.
Työttömyys kunnassa on laskenut joka vuosi vuodesta 1993 lähtien. Työttömyysaste oli marraskuussa 2007 5,8 %, joka oli koko Pohjois-Savon pienin.
Väestöstä noin puolet asuu keskustassa ja sitä ympäröivillä asuinalueilla, reilu neljännes maaseutualueella ja vajaa neljännes Toivala-Vuorelassa.
Suurin osa asumisesta on keskittynyt kunnan etelä-pohjois-suunnassa halkaisevan valtatie 5:n varteen. Tämän lisäksi ympäri kuntaa sijaitsee useita pieniä kyläkeskittymiä. Kesämökkejä kunnassa on 935.
Siilinjärvellä on kaksi suurta asuinkeskittymää, jotka sijaitsevat yli kymmenen kilometrin päässä toisistaan; Kirkonkylä ja Toivala-Vuorela. Kirkonkylän alueella asuu noin 10 000 henkeä ja sen suurimmat asuinalueet ovat; keskusta, Leppäkaarre, Simonsalo, Harjamäki ja Kasurila. Kuopion rajan tuntumassa sijaitseva Toivala-Vuorela on noin 5 000 hengen asuinkeskittymä ja siihen kuuluvat Toivalan, Vuorelan ja Haaparinteen asuinalueet.
Keskustan läheisyydessä sijaitsevat lisäksi Siilinpään, Sulkavanniityn, Kirkonmäen, RäISälän, Ahmon, Pyylammen, Vesijärven, Joentauksen, Päivärinteen, Honkamäen, Tynnörisen ja Vanhan Pappilan asuinalueet.
Kerrostalorakentaminen on keskittynyt keskustan lisäksi Vuorelaan, Harjamäkeen, Siilinpäähän, Simonsaloon, Kirkonmäelle ja Leppäkaarteeseen.
Vuonna 2009 keskustassa alkoi mittava rakennushanke, kun Asematielle alettiin rakentaa useiden kerrostalojen asuinkokonaisuutta. Kerrostalot tulevat olemaan 4–7-kerroksisia.[16] Toinen suuri menossa oleva rakennushanke on Haaparinteen asuinalueen rakentaminen. Täysin uutta omakoti- ja rivitaloaluetta rakennetaan Toivalan, Vuorelan ja moottoritien väliseen kolmioon. Alueen viisiosainen rakennushanke kattaa yhteensä toistasataa asuinrakennusta. Tällä hetkellä rakennetaan alueen neljättä vaihetta.
Siilinjärven liikenneyhteydet ovat verraten monipuoliset. Jokaiseen pääilmansuuntaan kulkevien maanteiden lisäksi Siilinjärven keskustassa on juna-asema, jolla matkustajajunat pysähtyvät. Kunnan alueeseen kuuluu syväsatama ja Kuopion lentoasema. Lentoaseman yhteyteen sijoittuu myös veneilyterminaali.
Kunnan läPI kulkee Valtatie 5 etelä-pohjois-suuntaan, valtatie 9 Joensuuhun, kantatie 75 Nurmeksen kautta Kuhmoon ja kantatie 77 Viitasaaren kautta Kyyjärvelle. Siilinjärveltä ajaa moottoritietä pitkin kesäisin reilussa 10 minuutissa ja talvisin reilussa 15 minuutissa Kuopioon.
Siilinjärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan keskiosassa, 23 kilometriä Kuopiosta pohjoiseen. Kunnassa asuu 21 032 ihmistä ja sen pinta-ala on 507,86 km2, josta 106,88 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 52,45 asukasta/km2. Siilinjärven naapurikunnat ovat Kuopio, Lapinlahti, Maaninka ja Nilsiä.
Vuonna 2008 julkaistun Taloustutkimuksen kuntakyselyn mukaan Siilinjärvellä on koko maan toiseksi paras imago oman kokoluokkansa (20 000–50 000 asukasta) kunnista (vuonna 2007 Siilinjärvi oli kyselyn ensimmäinen). Ensimmäiseksi tässä tutkimuksessa sijoittui Raisio. Myös naapurikaupunki Kuopio on yli 50 000 asukkaan kokoluokassaan menestynyt jatkuvasti imagotutkimuksissa.
Siilinjärvi menestyi erinomaisesti vuoden 2007 eduskuntavaaleissa. Kolme siilinjärveläistä ehdokasta valittiin kansanedustajiksi, kun esimerkiksi Kuopiosta valittiin vain kaksi ehdokasta. Eduskuntaan päässeet siilinjärveläiset olivat Jyrki Katainen (kok.), Tuula Väätäinen (sdp) ja Hannakaisa Heikkinen (kesk.). Siilinjärveltä valittiin eniten kansanedustajia uuteen eduskuntaan, kun määrä suhteutetaan kuntien asukaslukuun. Vuonna 2008 tosin Hannakaisa Heikkinen muutti Kiuruvedelle.
Siilinjärven kallioperä on vanhaa ja koostuu useista kivilajeista. Vanhimmat kivet ovat iältään yli 2500 miljoonaa vuotta, kun nuorimpiin kuuluu noin 1880–1870 miljoonan vuoden ikäisiä kiviä. Vanhimmat kivet edustavat nykyisten Alppien tapaisen, mutta ikivanhan jo lähes tasaiseksi kuluneen vuoriston juuriosaa. Nämä ns. pohjagneissit ovat seoskiviä. Nykyään Siilinjärvellä näitä kiviä voi ihastella kantatie 75:n varrella Päivärinteen ABC-aseman jälkeen ennen Sulkavanniityn risteystä tien oikealla puolella olevassa kallioleikkauksessa. Todisteena tulivuoritoiminnasta ovat noin 2060 miljoonaa vuotta vanhat laavakivet. Siilinjärven kallioperän kiviä on hyödynnetty muun muassa kemianteollisuuden raaka-aineeksi, sekä murskeena ja sepelinä korvaamaan harjujen soraa ja hiekkaa.
Siilinjärven arkeeinen kallioperä rikkoutui noin 2 600 miljoonaa vuotta sitten, kun silloiseen maankuoreen aukeni mahdollisesti 100–200 kilometrin syvyyteen asti ulottuvia repeämiä. Niihin purkautui kivisulaa, josta kiteytyivät muun muassa Yaran (ent. Kemira) kaivoksen alueella nähtävät karboniitti- ja glimmeriittikivet samoin kuin syeniitti.
Siilinjärven maisemaa ja maapeitettä muovaili suurimmaksi osaksi nykyaikaa edeltänyt Veiksel-jääkausi.
Mannerjään sulaessa suurin osa Siilinjärvestä jäi aluksi meren alle. Tuolloin alue kuului Yoldianmeren ulkosaaristoon. Jälkiä muinaisesta merenrannasta on nähtävissä mäkien rinteillä. Nykyisin silloinen merenranta on Siilinjärvellä noin 150 metrin korkeudessa. Suurten järvien pinnan laskujen ohella soistuminen on eniten muuttanut Siilinjärven maisemaa viimeksi kuluneiden 5000 vuoden aikana.
Nykyisin yleisin maalaji on moreeni. Suurin osa kunnan alueesta on kumpuilevaa kallio- ja moreenimaastoa. Siilinjärven kautta kulkee Suomen pisin yhtenäinen harjujakso. Keskustan alueella harjualue haarautuu. Pidempi haara jatkuu pohjoisluoteeseen ja lyhyempi länsiluoteeseen. Solmukohdassa sijaitseva Patakukkula-Tarinaharju on kerrospaksuudeltaan yksi Suomen suurimpia harjukerrostumia. Se kohoaa ympäristöstään noin 80 metriä ja maakerroksen paksuus on yli 100 metriä. Alueella on myös suppamaastoa. Kunnan keskiosien alavilla alueilla esiintyy runsaasti jäätikköjokien aikanaan aikaan saamia savi- ja silttikerrostumia.
Tutkimusten perusteella on selvitetty, että ennen jääkautta Siilinjärven metsien valtapuina olivat mänty, koivu ja leppä. Metsissä kasvoi myös tammea, jalavaa, saarnea, lehmusta ja pähkinäpensasta. Kuusi oli harvinainen. Tuon aikaisia kasveja olivat muun muassa misteli, tähkäkanerva ja kuningassaniainen.
Jääkauden jälkeen ensimmäinen kasvillisuustyyppi oli tundramainen pioneerikasvillisuus. Koivu levisi alueelle enintään 100–200 vuotta jään sulamisen jälkeen. Tuolloin koivumetsät muistuttivat lähinnä Lapin tunturikoivikkoja. Ilmaston lämmettyä mänty levisi alueella noin 9800–9900 vuotta sitten ja syrjäytti koivun valtapuuna. TällöIN ilmasto oli lämminkesäinen ja kuiva, mutta talvet olivat kylmiä. Rannoilla kasvoi tyrniä. 8000 vuotta sitten alkanut lämpökausi(lämpötila noin kaksi astetta nykyistä korkeampi) toi alueelle lepän. Lämmin kausi jatkui kolmetuhatta vuotta ja tänä aikana yleistyivät myös jalot lehtipuut lehmus, pähkinäpensas, jalava ja tammi. Metsät olivat tuolloin sekametsiä. 5000 vuotta sitten ilmaston alkaessa kylmentyä kuusi levisi alueelle ja syrjäytti lämpökauden lajit. Viimeksi kuluneen 2000 vuoden ajan metsät ovat olleet havupuuvaltaisia.
Siilinjärven kirkonkylä sijaitsee Siilinjärven luoteisrannalla. Pitkulainen järvi laskee kaakkoisosastaan Juurusveteen.
Kunnan vaakunan kaksi kassaraa liittyvät Kasurilan kylän nimeen, jonka mukaan itsenäistynyt kunta alun perin määrättiin nimettäväksi. Vaakunan vesilehvä viittaa järveen, jonka mukaan kunta sai nykyisen nimensä.
Siilinjärven kunta perustettiin vuonna 1925 Kuopion maalaiskunnan, Nilsiän ja Maaningan sivukylistä. Suunnilleen samaan aikaan perustettiin myös Tarinaharjun parantola ja Harjamäen piirinmielisairaala. Tuolloin oli tavallista että keuhkotautiset ja mielisairaat sijoitettiin mahdollisimman kauaksi tavallisista ihmisistä.
1950-luvulla rakennettiin maantie uuteen paikkaan nykyisen kunnantalon ja linja-autoaseman väliin. Tätä aikaisemmin etelään vievä tie oli kulkenut nykyisen keskustan harjualueen itäpuolella lähellä rautatietä. Uusi tie säilyi pääväylänä etelään moottoritien valmistumiseen asti. Moottoritien rakentaminen 1980- ja 1990-lukujen taitteessa mullisti huomattavasti Siilinjärven keskustan aluetta. Moottoritie rakennettiin ns. läntisen linjauksen mukaisesti valtuuston päätöksellä äänin 18–17. NäIN moottoritie rakennettiin aivan keskustan kupeeseen. Toinen vaihtoehto moottoritien paikaksi oli itäinen väylä, joka olisi eronnut vanhasta Viitostiestä Rissalan kohdalla ja kulkenut Siilinlahden itäpuolitse Leppäkaarteen ja Yaran (ent. Kemira) väLISTä.
1969 avatulla Rikkihappo Oy:n (nyk. Yara) tehtaalla oli suuri työllistävä vaikutus Siilinjärvellä. Vielä lähes 40 vuotta perustamisensa jälkeen Yara (ent. Kemira) on yksi tärkeimmistä yksittäisistä syistä Siilinjärven hyvään työllisyystilanteeseen. Tehtaan rakentaminen vaikutti myös väestönkehitykseen positiivisesti. Lähellä sijaitsevan Simonsalon alueen rakentaminen alkoi samana vuonna, kun tehdas avattiin, lisääntyneen työväestön asuttamiseksi. Nykyään laaja Yaran alue suunnattomine kipsivuorineen hallitsee selvästi maisemaa Siilinjärven keskustan itäpuolella. Tehtaan apatiittiavolouhos on nykyään jo yksin yli kolmen kilometrin pituinen.
Koska aikoinaan kunnan nykyisen keskustan läheltä otettiin paljon soraa eritoten teollisuuden ja lähiseutujen tienrakennuksen tarpeisiin, ovat sorakuopat tuttu näky. Siksipä Siilinjärvi valittiin vuonna 1985 Suomen rumimmaksi kirkonkyläksi (ei kunnaksi, kuten usein mainitaan) Helsingin Sanomien äänestyksessä.
Soravarojen hyödyntäminen alkoi 1930-luvulla, kun Ahmon alueelta alettiin ottaa soraa ja hiekkaa Kallansiltojen rakennustyömaalle. Tähän aikaan osa nykyistä keskustaa oli vielä koskematonta harjualuetta. Ahmon sora-alueen jälkeen 1950-luvulla alettiin hyödyntää keskustan länsipuolella Tarinaharjun alueella sijainnutta sora-aluetta. Tämä alue nimettiin ykkösmontuksi. Alueen soravaroja hyödynnettiin erittäIN tehokkaasti mistä todisteena on edelleen alueella ammottava suunnaton monttu. Paikoitellen alueelta otettiin soraa, jopa pohjaveden pinnan alapuolelta. Nykyisin aluetta on hyötykäytetty rakentamalla sinne hyppyrimäkiä ja rantalentopallokenttiä.
1970-luvulla valtuustossa heräsi halu suojella Tarinaharjun aluetta ja varsinkin Patakukkulan alueen ainutlaatuista harjumaisemaa. Soranotto alueella loppuikin vaikka aluetta ei virallisesti suojeltu. Soranotto siirtyi tämän jälkeen alueen länsipuolelle kauemmaksi keskustasta Maaningantien varteen, jonne syntyi myöhemmin vielä suurempi soramonttu ns. kakkosmonttu. Tämän lisäksi soramonttuja on syntynyt myöhemmin vielä muun muassa Pöljälle ja Rissalan Siltasalmeen.
Siilinjärvi on yksikielinen suomenkielinen kunta. Kunnan väkiluku on kasvanut 2000-luvulla vuosittain. Väestö on varsin nuorta. Keski-ikä on 37,6 vuotta. Väestö on myös hyvin koulutettua, sillä 68,9 % 18 vuotta täyttäneistä on suorittanut vähintään keskiasteen ammatillisen tutkinnon.
Työttömyys kunnassa on laskenut joka vuosi vuodesta 1993 lähtien. Työttömyysaste oli marraskuussa 2007 5,8 %, joka oli koko Pohjois-Savon pienin.
Väestöstä noin puolet asuu keskustassa ja sitä ympäröivillä asuinalueilla, reilu neljännes maaseutualueella ja vajaa neljännes Toivala-Vuorelassa.
Suurin osa asumisesta on keskittynyt kunnan etelä-pohjois-suunnassa halkaisevan valtatie 5:n varteen. Tämän lisäksi ympäri kuntaa sijaitsee useita pieniä kyläkeskittymiä. Kesämökkejä kunnassa on 935.
Siilinjärvellä on kaksi suurta asuinkeskittymää, jotka sijaitsevat yli kymmenen kilometrin päässä toisistaan; Kirkonkylä ja Toivala-Vuorela. Kirkonkylän alueella asuu noin 10 000 henkeä ja sen suurimmat asuinalueet ovat; keskusta, Leppäkaarre, Simonsalo, Harjamäki ja Kasurila. Kuopion rajan tuntumassa sijaitseva Toivala-Vuorela on noin 5 000 hengen asuinkeskittymä ja siihen kuuluvat Toivalan, Vuorelan ja Haaparinteen asuinalueet.
Keskustan läheisyydessä sijaitsevat lisäksi Siilinpään, Sulkavanniityn, Kirkonmäen, RäISälän, Ahmon, Pyylammen, Vesijärven, Joentauksen, Päivärinteen, Honkamäen, Tynnörisen ja Vanhan Pappilan asuinalueet.
Kerrostalorakentaminen on keskittynyt keskustan lisäksi Vuorelaan, Harjamäkeen, Siilinpäähän, Simonsaloon, Kirkonmäelle ja Leppäkaarteeseen.
Vuonna 2009 keskustassa alkoi mittava rakennushanke, kun Asematielle alettiin rakentaa useiden kerrostalojen asuinkokonaisuutta. Kerrostalot tulevat olemaan 4–7-kerroksisia.[16] Toinen suuri menossa oleva rakennushanke on Haaparinteen asuinalueen rakentaminen. Täysin uutta omakoti- ja rivitaloaluetta rakennetaan Toivalan, Vuorelan ja moottoritien väliseen kolmioon. Alueen viisiosainen rakennushanke kattaa yhteensä toistasataa asuinrakennusta. Tällä hetkellä rakennetaan alueen neljättä vaihetta.
Siilinjärven liikenneyhteydet ovat verraten monipuoliset. Jokaiseen pääilmansuuntaan kulkevien maanteiden lisäksi Siilinjärven keskustassa on juna-asema, jolla matkustajajunat pysähtyvät. Kunnan alueeseen kuuluu syväsatama ja Kuopion lentoasema. Lentoaseman yhteyteen sijoittuu myös veneilyterminaali.
Kunnan läPI kulkee Valtatie 5 etelä-pohjois-suuntaan, valtatie 9 Joensuuhun, kantatie 75 Nurmeksen kautta Kuhmoon ja kantatie 77 Viitasaaren kautta Kyyjärvelle. Siilinjärveltä ajaa moottoritietä pitkin kesäisin reilussa 10 minuutissa ja talvisin reilussa 15 minuutissa Kuopioon.
..