Ei uusia yrityskortteja
Keitele
Keitele on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan länsiosassa. Kunnassa asuu 2 535 ihmistä ja sen pinta-ala on 578,41 km2, josta 96,59 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 5,26 asukasta/km2. Keiteleen suurimmat järvet ovat Nilakka (168,5 km²) ja Koutajärvi (10,0 km²).
Kunta kuuluu Pohjois-Savon talousalueeseen ja Kuopion työvoimapiiriin. Keiteleen seurakunta kuuluu Kuopion hiippakunnan Siilinjärven rovastikuntaan. Keiteleen naapurikunnat ovat Pielavesi, Pihtipudas, Tervo, Vesanto ja Viitasaari.
Keiteleen ainoa taajama on kirkonkylä Nilakka-järven rannalla Vuonamonsalmen kohdalla. Kirkonkylällä on peruspalveluiden lisäksi tehtaanmyymälöitä ja hotelli. Kunnan halki kulkee itä–länsisuunnassa Sininen tie (kantatie 77), joka alkaa Norjan rannikolta ja päättyy Äänisjärvelle. Vesireittejä pitkin Keiteleeltä pääsee useiden järvien ja Keiteleen kanavan kautta aina Päijänteelle asti. Ennen maantiesillan valmistumista Vuonamonsalmen yli kulki ainoastaan lossiyhteys. Keiteleen kirkonkylästä on maanteitse lähimpään kaupunkiin Viitasaareen 41 kilometriä, Iisalmeen 82 kilometriä, Kuopioon 100 kilometriä ja Helsinkiin 430 kilometriä. Lähin rautatieasema sijaitsee Lapinlahdella (79 km), lähin merisatama Kokkolassa (210 km) sekä sisäsatama ja lentoasema Kuopiossa.
Keitele sijaitsee Savon ja Hämeen historiallisten maakuntien rajamailla. Seudulta on löydetty hämäläisten eränkävijöiden leiripaikkoja, jotka ovat peräisin 1300-luvulta. Vakituinen asutus alueelle syntyi 1500-luvulla. Keiteleestä tuli kunta vuonna 1879.
Keitele on yksi Suomen teollistuneimmista maaseutukunnista: 40 prosenttia työpaikoista on teollisuudessa. Tärkeimpiä aloja ovat puunjalostus-, metalli- ja vaatetusteollisuus.
Keitele valittiin 1999 Suomen luovimmaksi kunnaksi.
Keitele on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan länsiosassa. Kunnassa asuu 2 535 ihmistä ja sen pinta-ala on 578,41 km2, josta 96,59 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 5,26 asukasta/km2. Keiteleen suurimmat järvet ovat Nilakka (168,5 km²) ja Koutajärvi (10,0 km²).
Kunta kuuluu Pohjois-Savon talousalueeseen ja Kuopion työvoimapiiriin. Keiteleen seurakunta kuuluu Kuopion hiippakunnan Siilinjärven rovastikuntaan. Keiteleen naapurikunnat ovat Pielavesi, Pihtipudas, Tervo, Vesanto ja Viitasaari.
Keiteleen ainoa taajama on kirkonkylä Nilakka-järven rannalla Vuonamonsalmen kohdalla. Kirkonkylällä on peruspalveluiden lisäksi tehtaanmyymälöitä ja hotelli. Kunnan halki kulkee itä–länsisuunnassa Sininen tie (kantatie 77), joka alkaa Norjan rannikolta ja päättyy Äänisjärvelle. Vesireittejä pitkin Keiteleeltä pääsee useiden järvien ja Keiteleen kanavan kautta aina Päijänteelle asti. Ennen maantiesillan valmistumista Vuonamonsalmen yli kulki ainoastaan lossiyhteys. Keiteleen kirkonkylästä on maanteitse lähimpään kaupunkiin Viitasaareen 41 kilometriä, Iisalmeen 82 kilometriä, Kuopioon 100 kilometriä ja Helsinkiin 430 kilometriä. Lähin rautatieasema sijaitsee Lapinlahdella (79 km), lähin merisatama Kokkolassa (210 km) sekä sisäsatama ja lentoasema Kuopiossa.
Keitele sijaitsee Savon ja Hämeen historiallisten maakuntien rajamailla. Seudulta on löydetty hämäläisten eränkävijöiden leiripaikkoja, jotka ovat peräisin 1300-luvulta. Vakituinen asutus alueelle syntyi 1500-luvulla. Keiteleestä tuli kunta vuonna 1879.
Keitele on yksi Suomen teollistuneimmista maaseutukunnista: 40 prosenttia työpaikoista on teollisuudessa. Tärkeimpiä aloja ovat puunjalostus-, metalli- ja vaatetusteollisuus.
Keitele valittiin 1999 Suomen luovimmaksi kunnaksi.
..